Hirv-j
KOHTI HIRV-J KOETTA 28.11.2022
Vihdoin saimme niin paljon lunta maahan, että pääsin tekemään Charmille treenin hirvikoirien jäljestämiskoetta (HIRV-J) varten. Kokeen tarkoitus on arvostella koiran halukkuus, taito ja sitkeys jäljestää eläimen (vahingoittumattoman) jälkiä sekä koiran sopivuus eläimen jäljestämiseen. Jäljestettäviä eläimiä voi olla hirvi, kauris, valkohäntäpeura, karhu, ilves, susi ja villisika. Itse suosin kolmea ensimmäistä, jääköön nuo petoeläimet muiden jäljestettäväksi. Sopivasti Hanna löysi lähistöltä tien ylittäneen peuran jäljet, mitä sitten lähdin Charmin kanssa jäljestämään. Saavuin paikalle ja heti Charmi oli sorkan jäljestä kiinnostunut. Yleensä jäljiltä jatketaan tietä pitkin, nyt osoitin jälkiä maastoon ja päästin sen seuraamaan. Charmi ymmärsi heti, mitä siltä nyt halutaan ja innolla, häntä heiluen, jäljen päällä lähdettiin kulkemaan.
Reitti kulki tiiviin taimikon läpi, missä itselläni oli vaikeuksia nähdä jälkeä, mutta luotin koiraan. Ylitimme polun, missä pääsin näkemään sorkan jäljet edessämme ja taas matka jatkui taimikkoon. Hetken kuluttua tulimme normimaastoon, missä pystyin tarkemmin reittiä seuraamaan. Charmin matka jatkui edelleen jäljen päällä, välissä peura oli tehnyt jyrkkiä suunnan muutoksia ja niissä saatettiin hetkeksi eksyä jäljeltä parin metrin päähän. Matkasimme metsässä, jälleen polun ylitys, mutta jäljellä pysyttiin. Kohta alkoi pieni pyöriminen ja huomasin, että kohdassa oli useammat sorkan jäljet. Charmi lähti jälkiä pitkin, palasi nopeasti takaisin ja jatkoi vastakkaiseen suuntaan, ilmeisesti kulkusuunta tai kohde oli alkuun väärä.
Matka jatkui ja saavuimme kaatuneen puun kohdalle. Siitä Charmi helposti rungon ali, minulla hetki kesti, ennen kuin pääsin yli. Jälkeä ei näkynyt ja sitä etsittiin. Palattiin takaisin rungon toiselle puolelle ja sieltä etsittiin jälkeä. Kohta jälki löytyi, eikä peura ollutkaan ylittänyt runkoa vaan tehnyt kohtaan jyrkän mutkan. Olimme jälleen jäljellä ja jatkoimme matkaa. Vilkaisin kelloa, olimme jäljestäneet jo 40 minuutin verran. Kokeessa jäljestetään aluksi vähintään 30 minuutin ajan, sitten pidetään jäljen sivussa 30 minuutin tauko, sen jälkeen jäljestetään vielä vähintään 30 minuutin ajan. Jäljestäminen oli sujunut niin hyvin, että päätin keskeyttää suorituksen, kun seuraavan kerran tulisimme polulle. Hetki maastossa vielä kuljettiin ja sitten tultiin polulle. Siinä kehuin ja rapsuttelin Charmin, ohjasin vähän matkaa polulla pois jäljeltä ja siinä se sai palkaksi vielä kanafileen. Olimme jäljestäneet erinomaisesti lähes 50 minuuttia.
Charmi jäljesti koko matkan itsenäisesti, eksyi jäljeltä vain muutaman metrin päähän, sieltä omatoimisesti aina takaisin jäljelle. Yhtään kehoitusta en jäljestyksen aikana antanut, vaikka sekin koemuodossa on sallittua. Kun vertaan jäljestystä mejään, on tämä mielestäni vaativampaa. Maastosta ei löydy jatkuvaa verijälkeä, mitä seurata, ainoastaan eläimen jättämä hajuvana. Eläin tekee jatkuvasti jyrkkiäkin suunnan muutoksia ja voi kulkea hyvinkin vaikeakulkuisessa maastossa. Jäljestys kestää vähintään tunnin, välissä vielä puolen tunnin tauko, kun mejässä VOI-jälkikin taittuu yleensä puoleen tuntiin. Todella opettavaista on ollut nähdä Charmi nyt mejä-jäljellä, vahissa sekä nyt tällä hirv-j harjoitusjäljellä. Eniten on kasvanut se luotto koiran hajuaistiin, vahinkoja voi jäljellä sattua, mutta kyllä se koira tietää parhaiten, missä se jälki menee. Nyt toivotaan suotuisia kelejä, erityisesti lumen suhteen, jotta päästäisiin varsinaiseen kokeeseen.