Näyttelyt

 

 - Käytitkö koiraasi näyttelyssä?

- Käytin

- Mitä tuomari sanoi?

- Yli-ikäinen ja päässäkin on vikaa

- Sanoiko tuomari koirasta mitään?

 

MELKOISTA JÄLKIPELIÄ 15.9.2021

Olipas näyttelyviikonloppu... Lauantaina Kihniössä sujui näyttely vielä normaalin tapaan, mutta sitten sunnuntai olikin jotain aivan muuta. Tapahtumat alkoivat valioluokasta, missä kisaisilivat minä Minkun, Hanna Myrrin ja Noora Kertun kanssa. Yksilöarvostelu oli kattava, koirat tutkittiin ja juoksutettiin useaan kertaan. Kaikki saivat ERInomaisen ja alkoi kilpailuluokka. Pari kierrosta juostiin ja tuomari laittoi koirat järjestykseen, Myrri ykköseksi, Kertta kakkoseksi ja me olimme kolmannella paikalla, kaikille SA. Tuomarille näytti valinnat olevan päivän selviä, mitään tarkastelua ei suoritettu esimerkiksi Myrrin ja Kertun välillä. Eikä ihme, kun arvostelut lukee, onhan niissä selkeä ero Myrrin hyväksi. Myrrin arvostelu "3 5 years old. Medium size,compact well balanced. EXCELLENT proportions. EXCELLENT topline, chest. POWERFUL neck is well set on shoulders. Correct topline. Correct movement front and rear. EXPRESSIVE EXPRESSION." Kertun arvostelu "5 years old. MEDIUM powerful, compact WELL balanced. GOOD clean head . Neck is WELL set on shoulders. EXCELLENT topline. NICE expression. Correct movement." Mielestäni laatusanoilla on melkoinen ero, arvostelut löytyvät koiranetistä.

Valioluokan jälkeen alkoi PN-kehä, minne minä vein Myrrin (esittäjä siis vaihtui) ja Hanna Hertan. Alkuun kierrettiin kehä oikeassa järjestyksessä, luokka peräkkäin, minkä jälkeen valittiin koiria jatkoon. Ensin valittiin Hertta ja sen jälkeen Myrri ja siirryimme eteenpäin peräkkäin, minä jätin Herttaan pienen välin, etteivät "sisarukset" ala painimaan. Kun lisää koiria valittiin jatkoon, huomaan että Noora onkin Kertun kanssa edessäni. En ehdi sanoa mitään, kun jo kehää aletaan kiertää. Sitten pysähdytään, osa koirista vielä pudotetaan, jäljelle jää kolme valioluokan koiraa (väärässä järjestyksessä) ja Hertta edellä. Sitten Kerttu osoitettiin kärkeen ja vielä Minkukin meidän edelle. Olen varma, että tässä kohdassa tuomarille tapahtui virhe ja hän sekoitti valioluokan koirat. Tämän aiheutti Kertun väärä sijoittuminen, minulle vaihtunut koira, olinhan aiemmin ollut Minkun kanssa valioluokan viimeisenä ja vielä sekin, että sateen kastelemat numerolaput olivat matkan aikana kadonneet. Kun yksilöarvostelua katsoo, tuskin usean nartun yhtäaikainen kierros saa tuomarin muuttamaan järjestystä tällä tavalla. Noora perusteli PN-kehän järjestyksen vaihtumista Kertun parantuneille liikkeillä, niitähän ei edes yksilöarvostelussa haukuttu, vaan Kerttu oli vähän kaikkialta vaan NICE. Siitä syystä minä yhdessä Hannan kanssa kerroimme kehäsihteerille, että nyt järjestys valioluokasta vaihtui melko tavalla. Kehäsihteeri kysyy oikean järjestyksen, se tuomarille kerrotaan ja ilman mitään vertailuja koirien kesken, Myrri sijoitetaan kärkeen. Tämän jälkeen ei taidettu edes kierrosta juosta kun tulokset julkistettiin. Mielestäni tilanne meni ihan oikein ja sääntöjen mukaisesti.

Valitettavasti illalla alkoi jälleen tapahtua.... Kakkoseksi tullut Noora julkaisi päivityksen näyttelystä "...Täytynee lukea kennelliiton koiranäyttely säännöt, sen verran tapahtui erikoinen juttu että hämmennys on suuri". Tarkemmin ei kerrottu mitä oli tapahtunut, mutta Noora tiesi jo varmuudella, että tapahtumaa aletaan kyselemään ja sitten voikin enemmän avautua. Siitä alkaa pitkä keskustelu. Ensin hän on aivan tietämätön tapahtumista ja sitten alkaakin kertoa, miten järjestyksen olisi pitänyt mennä. Hänen mielestään Kerttu oli tuomarin mukaan PN1, en ymmärrä, mistä hän tämän käsityksen sai?? ja tuomarilla on käsitys, ettei valioluokan järjestystä saa vaihtaa, tätäkään en ymmärrä, mistä tuomarilla tämä käsitys?? Jälkikäteen hänen mielestään olisi pitänyt peli viheltää poikki ja tarkistaa säännöt. Mielestäni sääntöjen tarkistukselle ei ollut mitään syytä, tuomari sekoitti PN-kehässä koirat ja sijoitti ne lopulta OIKEILLE paikoilleen.

Kävin kertomassa Nooran ketjussa oman näkemykseni asiasta, mistä Hannakin oli samaa mieltä, hän oli kaiken nähnyt ja kuullut ihan samalla tavalla. Tästä alkoi Nooran seuraava mustamaalaaminen kommentilla "...eikä sääntöjen vastaista niinku siellä joku huuteli." Nimeä ei kerrottu, mutta arvasimme kaikkien kohdistavan epäilyt meihin. Kysyin asiaa Nooralta yksityisviestillä ja toivoin, että hän julkaisuun laittaa, ettei Hanna tai Jarno sääntöjen vastaisuutta huudellut. Hän kaarteli vastausta ja lopulta laittoi, ettei Hanna ole huudellut. Kun edelleen asiaa kysyin, vastasi Noora lopulta, että minä olin sitä huudellut. Ihmetykseni oli suuri, koska ainoa mitä Hannan kanssa kehäsihteerille kerroimme, oli se, että koirat ovat nyt eri järjestyksessä kuin valioluokassa. Kuvitellaan, että olisinkin säännöistä huutanut (paikalla ei mitään huutamista edes tapahtunut), niin olisihan kehäsihteeri asian korjannut, hänethän on ihan sääntöihin koulutettu. Eniten ihmettelen sitä, että kuvitellusta huudostani, erittäin huonoa englantia puhunut tuomari, olisikin yhtäkkiä poiminut minun selvällä suomenkielellä antamani "ohjeistuksen". Tuomarin kanssa minä tai Hanna emme puhuneet mitään. Ilmeisesti Nooran epäily kohdistuukin siis kehäsihteeriin, että hän olisi kertonut, että järjestystä ei saa muuttaa, mikä sekin tuntuu vähintäänkin omituiselta. Varsinkin, kun Noora kertoi, että samassa kehässä, samalla kehäsihteerillä oli järjestys PU-kehässä muuttunut kultaisissa noutajissa eli luokan kakkonen oli lopulta PU1. Näin ollen kehäsihteerikin oli tietoinen, että näin saa tehdä.

Niin paljon asia on Nooraa vaivannut, että vielä jälkikäteen on kehäsihteerinkin kanssa ollut kirjeenvaihtoa. Mielestäni Noora oli tilanteessa huono häviäjä ja tarttui olemattomaan oljenkorteen, millä pääsi täysin kuviteltua ykkössijaa Kertulle antamaan. Tämä on siis minun mielipiteeni, nähdäkseni yllä kertomani faktat asiaa hyvin tukevat. Keskustelussa näkyivät jälleen komppaamassa ne samat henkilöt, jotka aina nostavat päätään, kun jotain meihin kohdistuvaa arvostelua ilmenee. Hienoa toisaalta, että blogiamme luetaan niin ahkeraan ja halutaan mielipiteitä esittää, mutta kun niitä tehdään, vaikka ei oltaisi paikalla, eikä kaikkia faktoja tunnettaisi, menee se kyllä "vähän" säälittävän puolelle.... Täytyy vielä sen verran tarkentaa, että osa kommentoijista oli ihan asiallisia ja kommentoivat vain sääntöasiaa, miten se tilanteessa voi mennä.

Kuvassa osa laumasta ja Myrri ANSAITTUJEN palkintojen kanssa

 

 

KESÄ 2021

Edellisestä näyttelypäivityksestä alkaa olla lähes vuosi, mutta enpä halua jokaista näyttelyä tänne uudestaan kirjoitella, kun Hannan blogista tapahtumat voi lukea. Kokoan tähän päivitykseen kesän menestyksen ja sitähän on ollut jälleen melkoisesti.

Näyttelyt alkoivat Heinäkuun alussa ryhmänäyttelyllä Kurikassa. Voiton sieltä vei Myrri, vähän yllättäen, sillä karva oli kadonnut pentujen myötä. Onneksi oli tuomari, joka ymmärsi, että turkki tulee ja turkki menee, ihastui turkista huolimatta täysin Myrriin. Lumo hienosti toisena ja Hertta vielä sijalle PN4.

Hertan huikea aloitus heinäkuussa, Kurikan ryhmänäyttelyssä vielä harjoiteltiin sijalle PN4, Oulussa sitten jyrähti! Ensimmäisenä päivänä KV VSP ja CACIB, toisena NORD ROP ja NORD-serti, molemmista näyttelyistä tietenkin ensimmäiset SERTIT. Menestystä on täydentänyt ryhmänäyttelyn VSP Mynämäellä elokuun alussa ja kuun lopussa toinen NORD-näyttelyn voitto ROP ja tietenkin NORD-serti.

Yksittäisille koirille ei paljon menestystä Tollershowsta tullut. Eipä se ihme ollut, kun katsoo alle otettuja koiranetin tuloslistoja, melkoinen poikkeama on ollut ennenkin Kirsi Niemisen kohdalla. Ehkä jatkossa meidän koiramme eivät käy hänen arvosteltavana. Kasvattajaryhmät otti onneksi toinen tuomari ja sieltä saimme upean, ison kasvattajaryhmän voiton, ROP-kasvattaja BIS1.

Laumalle Riihimäen NORD-näyttelystä upea neloisvoitto, omistamamme omat kasvatit. Kaikkiaan saimme kesän näyttelyistä ykkössijan (PN1) peräti 10 kertaa, kyllä voimme olla ylpeitä kasvatustyöstämme.

Menestys on viime vuosina mielenkiintoisesti vaihtunut, laumamme kaunein 2019 Myrri, 2020 Lumo, 2021 Hertta (todennäköisesti). Tämän vuoden Myrrin menestykseen on tietenkin vaikuttanut paljon kevään pennut ja sitä myötä turkin pudottaminen. Takaisinkasvu on ollut hidasta, nyt runkokarva on erinomaista, vielä kun häntä ja pöksyt saadaan kuntoon, voidaan menestystä taas sillekin odottaa. Jokaisessa näyttelyssä tyttöset kisailevat tietenkin keskenään. Mikäli tähtäimessä olisi vaan mahdollisimman hyvä menestys yksittäiselle koiralle, niin emmehän kaikkia samaan kehään veisi. Näyttelyt ovat kuitenkin laumamme yhteinen harrastus, eikä ketään jätetä ilmoittamatta, ellei se sitten tilan puutteen (auto) tai järjestelyjen (vain yksi henkilö näyttelyssä) takia ole pakollista.

 

 

MENESTYSTÄ LOPPU NÄYTTELYKAUTEEN 25.12.2020

Edellisen päivityksen jälkeen ehdimme ennen vuodenvaihdetta käydä suomessa vielä kuudessa (Hertta 7) näyttelyssä sekä yksi ulkomaan reissu Viron Valgaan. Menestys oli aika huikeaa, erityisesti Lumon osalta. Se keräsi veteraaniluokassa viisi ROP- ja yhden VSP sijoituksen. Sen lisäksi se oli myös rotunsa paras kaikista kolme kertaa ja näyttelyvuosi päätettiin upeasti NORD-näyttelyn VSP sijoitukseen. Valgan reissusta sille yksi ROP- ja kaksi ROP-vet sijoitusta. Lisäksi se valioitui Viron veteraanivalioksi.

Myrrille loppuvuoden näytelmistä yksi VSP sijoitus ja neljä PN-sijoitusta. Valgasta yksi ROP ja edelleen ryhmistä sija 4. Virosta se samalla valioitui.

Herttalle loppuvuodesta neljä kertaa KP, ROP-pentu ja kaksi kertaa KP. Valgasta kaksi kertaa ROP-juniori, sekä kaksi kertaa sijoitus PN2, millä voitti oman lauman menestyneet toisena päivänä Lumon, toisena Myrrin. Luokkavoitoille se myös valioitui Viron juniorivalioksi.

 

YKSIN NÄYTELMISSÄ 31.8.2020

En nyt sentään ihan yksin näytelmiin lähtenyt, matkassa olivat myös Myrri ja Lumo. Herttaakin Hanna yritti mukaan tarjota, mutta ajattelin, että kahdessa on ihan riittävästi tekemistä. Alkuviikosta seurasin säätiedotusta Riihimäelle, mikä siinä vaiheessa lupasi näyttelyyn rankkasadetta. Onneksi ennuste muuttui, paikalla piti olla puolipilvinen mukava poutasää. Pikkutakissa siis matkaan, ilman sadevarusteita. Ajelin moottoritietä kohti Riihimäkeä ja katselin tummia pilviä. Kohta sadekin alkoi, välillä hieman taukosi ja sitä jatkui Riihimäelle asti. Näyttelypaikalla sain onneksi auton aivan näyttelykehän viereen ja pienessä tihkusateessa laitoin tyttösille näyttelyhäkin kehän reunaan. Sitten kävin lenkittämässä tyttöset ja laitoin ne häkkiin. Kohta paikalle saapuivat myös kasvattiemme Buman ja Voiman omistajat. Vaihdoimme kuulumiset ja odottelimme kehien alkua. Pennut aloittivat näyttelyn ja upeasti ne esiintyivät, molemmille KP:t. Lopulta Voimalle pentu-ROP ja Bumalle pentu-VSP, eipä paremmin olisi näyttely voinut alkaa.

Seurasin tarkasti kehään menijöiden numeroita, että varmasti ottaisin ajoissa tytöt valmiiksi. AVO-luokan alkaessa laitoin Myrrille ja Lumolle näyttelyhihnat, Venla suostui ottamaan Lumon, kun kävisin Myrrin esittämässä. Samalla tuli mieleeni, että Venlahan voisi myös esittää Lumon, sitten ei tarvisi valiokehästä kiirehtiä eikä numeroita vaihdella. Venlalle sopi esittäminen, joten pääsin vähän helpommalla. Harjoittelin vähän Myrrin kanssa, se liikkui hienosta ja seisominenkin sujui. Koko odottelun ajan sateli, joten pikkutakissa ei kehään tarvinnut mennä, onneksi olin verkkatakin pakannut matkaan, joten sillä mentiin.

Valioluokassa oli kolme koiraa, me joukon viimeisenä. Yhdessä kierrettiin yksi kierros ja sitten yksilöarvostelu. Meidän vuoromme tuli ja vein Myrrin tuomarin luokse. Seisotin Myrrin vapaana ja hyvin se antoi tuomarin tutkia. Sitten oli aika seisoa, kun tuomari meni pöytänsä taakse tekemään arvostelua. Siitä alkoikin vaikeudet, Myrri laittoi heti istumaan, mitä se harjoittelun aikana ei tehnyt kertaakaan. Otin sen ylös, pieni kierros, uudelleen seisontaan ja samalla hetkellä se istui. Jotta arvostelu saataisiin yleensäkään tehtyä, päätin mennä sen vierelle ja nostin kädellä vatsasta sen ylös. Sehän ei Myrrille ollut mielekästä ja nyt se seisoi siinä selkä koholla ja häntä alhaalla. Päätin yrittää vielä uudestaan vapaana ja onneksi tällä kertaa se jäi seisomaan, harmittavan myöhään. Sitten kiersimme kehän ja vielä edestakaisin kulmaan. Liikkuminen sujui upeasti ja vielä sen jälkeinen lyhyt seisottaminen. Itseäni jäi kuitenkin harmittamaan, huonolla esiintymiselle voisi hyvinkin tiukassa seurassa olla vaikutusta. Saimme kuitenkin ERI:n ja kolmen kesken alkoi kilpailuluokka. Kiersimme yhdessä kierroksen, jonka jälkeen sijoitettiin. Myrrin kanssa tulimme toiseksi ja saimme SA:n eli pääsisimme kuitenkin PN-kehään.

Venla esitti Lumon upeasti. Hieno liikkuminen, sopiva vauhti ja Lumo seisoi kuin patsas Venlan esittäessä sen vapaana. Lumo myös luokassaan toiseksi, ei kuitenkaan SA:ta, liekö syynä Lumon pienempi koko, verrattuna kahteen muuhun veteraaniluokassa olleeseen. Erityistä moitittavaa arvostelusta ei löytynyt, ainoa maininta hieman pehmeistä ranteista.

Paras narttu kehä alkoi seuraavaksi ja sinne menimme Myrrin sekä neljän muun koiran kanssa. Yksi kierros kierrettiin, juniori käteltiin pois, veteraani nostettiin kolmanneksi meidän peräämme ja mentiin kierros. Siinä oli järjestys, Myrri PN2 ja myös varaCACIB. Ihan hyvä suoritus Myrrille, mutta edelleen sen yksilösuoritus harmitti mielessäni. Sitten olikin aika pakata kamppeet ja suunnata kotia kohden. Siellä vastassa oli iloinen lauma.

Viime päivityksen jälkeen Hanna kävi elokuussa myös Kauhavalla Hertan ja Myrrin kanssa, minä olin silloin mejä-kokeessa Mynämäellä. Sieltä Hertalle toistamiseen KP ja ROP-pentu, Myrri arvosteltiin rodun kauneimmaksi (ROP). Näyttelykausi jatkuu ensi viikonloppuna Seinäjoelle, loppuvuoden näyttelyt ovat harvassa ja katsotaan, onko mahdollista myöskään suunnitelluille Baltian reissuille mennä.

 

 

NÄYTTELYKAUSI SAI HUIMAN JATKON 3.8.2020

Eilen suunnattiin pitkästä aikaa näyttelyyn, itselleni se oli tämän vuoden ensimmäinen. Kieltämättä vähän jännitystä oli ilmassa, tauostako se johtui, Hertan ensiesiintymisestä vai siitä jatkuuko Myrrin huikeat näyttelymenestykset, ehkä niistä kaikista.

Näyttelyvalmistelut aloitettiin jo kotosalla, kun auto pakattiin näyttelyä varten. Nyt ensimmäistä kertaa testattiin XC:n sisätilat, saadaanko niin tavarat, kuin koiratkin mahtumaan. Vaikka matkaan ei lähtenyt koko lauma vaan kolme koiraa, silti siitä jo näkisi miten tila riittää. Takaosaan sai häkit hyvin pystyasentoon, pari reppua niiden viereen. Sinne jäi silti hyvä tila vaikka neljälle koiralle ja sitten oli vielä yksi takapenkki pystyasennossa, joten siihen penkille yksi koira. Kun vielä Minku tykkää matkustaa penkin jalkatilassa, johon sille on valmisteltu oma kolo, niin auton puolesta koiria voisi olla vaikka kuusi.

Matka meni mukavasti, sen aikana keskustelimme menneistä reissuista ja tapahtumista sekä välissä suunnittelimme niitä tulevia. Kyllähän näitä reissuja on kaivannut, matkat ovat osaltaan hyvää laatuaikaa parisuhteelle. Kohta olimmekin perillä, tuttu kuvio, Hanna hoitaa koirat ja minä kantelen tavarat. Koronasta johtuen näyttelyalueella oli tilaa normaalia enemmän ja hyvän paikan saimme kehän laidalta. Hanna teki pienet totuttaumiset Hertan kanssa, sitten kaikki häkkiin ja kohta siellä jo rennosti lepäiltiin. Mukava reissulainen näköjään Hertastakin laumaan saatiin.

Näyttely alkoi pennuilla ja Hertta kuulutettiin kehään. Hertalla oli yksi kilpakumppani, lähes kaksi kuukautta sitä vanhempi. Eroa ei kyllä päällepäin nähnyt, sen verran valmiilta Hertta näyttää. Hertta aloitti esiintymisen ja se sujui erinomaisesti. Liike oli lennokasta ja paikallaan seisottiin hyvin. Yksilöarvostelun jälkeen molemmat kehään, yhdessä pari kierrosta, Hertalle ykkössija, kp ja sitä kautta ROP-pentu. Olimme jo nyt saaneet Porista sen mitä tulimme hakemaan, Hertalle hyvä näyttelyuran aloitus.

Kisa ei kuitenkaan siihen päättynyt, vaan sitten kehään sai valioluokassa mennä laumamme näyttelyprinsessa Myrri. Jatkuisiko viime vuoden menestys, näyttelyistä yhteensä 16 PN1-sijoitusta, joista 9 ROP, näyttelyistä vain kolme oli pienempiä ryhmänäyttelyä. Myrri ei ole aivan parhaassa karvassa, se on kuitenkin jo riittävä, että se tuskin olisi este menestykselle. Myrri esiintyi hyvin ja ERI sieltä saatiin. Toisena valioissa olleelle myös ERI. Sitten esiinnyttiin yhdessä, Myrri osoitettiin ykköseksi ja saatiin myös SA.

Viimeisenä kehään Lumo veteraaneissa. Lumolla on, toisin kuin Myrrillä, karva juurikin lähtemässä. Vielä karvaa oli jäljellä, mutta silittäessa siitä melkoisia tuppoja irtoaa. Lumo esiintyi konkarin lailla, hienot liikkeet ja paikallaan se seisoo vaikka tunnin kerrallaan. ERI sillekin saatiin, toiselle luokassa myös ERI ja toiselle EH. Kilpailuluokassa kolmannelle osoitettiin heti paikka ja kaksi muuta saivat kiertää kehää. Useampi kierros kierrettiin, edestakaisin sekä vielä kerran koirat tunnusteltiin. Lopulta Lumo valittiin ykköseksi, olimme saaneet luokkavoitot kaikille.

Koska meillä oli kaksi koiraa PN-kehään, jouduin minäkin esittämään. Otin tietenkin tutun esitettävän, Lumon. Yhteensä kehässä oli viisi koiraa, joista ensimmäinen käteltiin pois yhden kierroksen jälkeen. Muille vielä kierros, hetken katseltiin, Myrri sai jäädä kärkeen, Lumo siirrettiin sen perään kakkoseksi. Vielä kierros ja järjestys oli siinä, meille kaksoisvoitto. Vielä valittiin rotunsa parhaat (ROP). Se aloitettiin ROP-veteraanilla, mikä meni urokselle, Lumo kuitenkin hienosti VSP-veteraani. Sitten ROP-vet voittaja sai heti esiintyä Myrrin kanssa, siinä Myrri vei voiton, ollen koko KV-näyttelyn rotunsa paras (ROP)! Aivan loistava päivä meille. Upea aloitus laumamme uudelle jäsenelle, heti ROP-pentu. Myrri jatkoi viime vuoden menestystään, nyt koko rotunsa kaunein. Lumo sai tälle vuodelle Turku KV:n ROP ja Kouvolan PN2/VET-ROP sijoitusten jatkoksi PN2/VET-VSP.

 

 

MAHTAVA VUODEN ALOITUS 27.1.2020

Vuoden 2020 näyttelykausi aloitettiin Turun KV:stä viime viikonloppuna. Alkuun suunnittelimme lähtevämme näyttelyyn kaksin Hannan kanssa, mukana tyttösistä Taika, Lumo ja Myrri. Minku jäisi tietenkin kotiin hoitamaan pentuetta. Pentueen lapsenvahdiksi oli suostunut pariskunta, joka ostaa yhden pennuista. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Turun aikataulut ilmestyivät, tollerit alkaisivat klo 09.00. Emme voineet pyytää pariskuntaa tulemaan meille sunnuntaiaamuna klo 06.00, kun lähtisimme näyttelyyn. Päätimme, että Hanna ottaa Lumon ja Myrrin ja suuntaa näyttelyyn, minä jäisin vahtimaan pentuja.

Pentuhuoneen viereen pystytin kisastudion eli koiranet auki. Pitkään sai odotella, ennenkuin oli valionarttujen vuoro. Ensin Myrri, jolle ERI SA, kuten myös perään esiintyneelle Lumolle. Kaikki valioluokan nartut saivat ERIn, joten sitten odottelemaan luokkasijoituksia. F5 nappulaa paineltiin tiuhaan, kunnes tulokset ilmestyivät, Lumolle luokkavoitto ja Myrrikin hienosti luokan kolmas. Paras Narttu kilpailuun osallistui yhteensä 6 koiraa. Jälleen jäin odottelemaan tulosten päivittymistä koiranettiin. Tulokset tulivat ja Lumo oli kaunein nartuista, Myrrille tämän lisäksi SERTI, mikä oli sen viimeinen, niitä kertyi yhteensä huimat 29. Lumo jatkoi ROP-kehään ja sieltäkin vielä Lumolle voitto eli tuloksena ROP ja CACIB. Lähetin onnittelut Hannalle, olipas se upea näyttelyvuoden aloitus.

Vuoden alussa odotellaan myös "Vuoden näyttelykoira" sijoituksia ja Tolleriyhdistyksen osalta ne ovat jo tulleet. Siellä Myrri SHOW-tollerin kakkossija ja nartuista kaunein vain Toto edellä. Melkoinen saavutus alle 2-vuotiaalta tähtöseltä, eikä se "tappio" voittaneelle Totolle tuntunut pahalta, Toto sentään on 7-vuotta näyttelyjä kiertäneenä saavuttanut "vähän" enemmän. SHOW-tolleri sijoitukset kruunasi vielä Lumon 5, Minkun 7 ja Taikan 9 sijoitukset. Mahtava menestys omalta laumalta ja kolmelta kasvatilta.

Lumo sai vuodelta 2019 Suomen Noutajakoirayhdistyksen Paatsan Maljan, kaikkien noutajarotujen parhaana käyttö- ja näyttelykoirana. MEJÄ-tulosten (5) lisäksi Lumo saavutti kolmesta näyttelystä pisteisiin oikeuttavan tuloksen ja oli ylivoimainen voittaja 142 pisteellä, toiseksi sijoittuneella pisteitä 87. Vähän jälkikäteen harmitti, kun en ilmoittanut myös Myrriä, sillä se olisi tuloksellaan ollut selkeästi kisan toinen pisteillä 129.

Innolla jäämme odottamaan, miten muissa yhdistyksissä olemme kauneimpien koirien joukossa sijoittuneet.

 

 

MENESTYSTÄ 24.9.2019

Vähän yli kuukausi on kulunut viimeisestä näyttelypäivityksestä, Hannan blogista löytyy kuitenkin tarkemmat kertomukset näyttelykäynneistä.

Huikea menestys näyttelyistä edelleen jatkuu, viimeisen päivityksen jälkeen lauma on saavuttanut seuraavat tulokset:

Myrri (8 näyttelyä)

- 2 x ROP
- 3 x VSP
- CACIB, NORD-SERTI, NORD V-SERTI
- 8 x SERTI
- 8 x ERI SA
- 5 x PN1, 2 x PN2

 Minku (6 näyttelyä)

- 5 x ERI SA
- PN2, PN3, PN4

 Lumo (5 näyttelyä)

- 1 x ROP
- NORD V-SERTI
- 5 x ERI SA
- PN1, PN2, PN3

 Taika (8 näyttelyä)

- 4 x VET ROP
- 8 x ERI SA
- 2 x PN2, PN3, 3 x PN3

 

YLLÄTTÄVIÄ VALINTOJA 12.8.2019

Lauantaina olimme Kotkan KV-näyttelyssä, missä kaikki tyttösemme pääsivät lopulta Paras Narttu (PN) kehään kisaamaan. Siellä Myrriä ja valioluokan voittajaa kierrätettiin useaan kertaan, lopulta Myrri jäi sen kisan toiseksi. Myrri siis PN2, Lumo PN3, Minku PN4 ja Taika epävirallisesti PN5. Myrrille serti ja vielä vara-CACIB. Tyytyväisiä olimme tyttösten saamaan arvosteluun ja olihan se hienoa kaikkien kanssa olla PN-kehässä.

Sunnuntaina oli sateinen KR-näyttely Raisiossa. Onneksi ehdimme paikalle, ennen sateiden alkua ja saimme tyttöset häkkiin suojaan. Itse värjöttelimme sateenvarjojen alla ja odottelimme kehien alkua. Viimein tollerit alkoivat ja sadekin vähän hellitti. Vähän kummastelimme annettuja arvosteluja, näytti siltä, ettei tuomari ainakaan liikkumista tai käyttäytymistä paljon huomioinut. Myrri aloitti meidän koirien esiintymiset. Hienosti Myrri jälleen esiintyi ja se ERI sieltä saatiin. Toinenkin ERI tuli luokkaan ja sitten olikin aika kisata luokan kesken. Kierros mentiin, eikä järjestys muuttunut, joten Myrri luokan toiseksi. Myöskään SA:ta Myrri ei saanut, siinäpä katkesi muutama vaikuttava putki, 11 sertiä ja PN1/PN2 sijoitusta ennen tätä sekä 17 luokkavoittoa. Sitten vaan seuraavia koiria kehään. Valioluokassa olimme kaksin Hannan kanssa. Kierros mentiin ja Lumo jäi yksilöarvosteluun. Ensimmäinen lause tuomarilta "this is heavy", kun samalla tunnusteli Lumon kylkiä. Tiesin siitä, että mahdollisuudet parempaan menestykseen menivät jo siinä, ERI kuitenkin saatiin. Myös Minkulle ERI, kilpaluokassa se odotetusti ykköseksi, Minkulle vielä SA, meille ei. Lumo saa aika ajoin "lihava" kommenttia, erityisesti ollessaan hyvässä karvassa. Ehkä sitä painoa voisi siltä vähän tiputtaa, vaikka loistavat menestykset ovatkin tulleet samanpainoisena, mutta vähemmässä karvassa. Seuraamme tyttösten painoja säännöllisesta kotiin ostetulla isolla lattiavaaálla, joten tiedämme hyvin missä painossa esiintyvät. Viimeisenä kehään Taika, joka myös sai huomautusta painostaan. Siitä johtuen Taikalle EH. Tuomari oli kysynyt Hannalta nimeäni ja olenko hänen miehensä. Kohta tuomari kehästä huuteli nimeäni ja näytti Taikan olevan pulska. Jotta asia varmasti menisi perille, tuli hän vielä kehän laidalle kertomaan asian minulle. Minä yritin kertoa, että Hanna on se, joka koiramme ruokkii. Sanoin myös samalla, että mummelille jo vähän sallimme herkkuja, se kun niin on ruuan perään.

Vuorossa oli PN-kehä ja nyt ei esittämisapuja kehään tarvittu, en edes alkuun huomioinut, että Hanna siellä edelleen Minkun kanssa jatkoi. Kun sitten katsoin PN-kehää, ihmettelin miksi Hanna ei kolmen muun koiran kanssa kehää kiertänyt. Hanna olikin jo sijoitettu ykköseksi ja tuomari vielä arvioi muiden osalta. Minku vielä jatkoi ROP-kehään, voittaen uroksen, meille siis ROP, joka ojennettiin tällä kertaa koiralle, jota itse en olisi ykköseksi veikannut. Tuomarin arviot poikkesivat aikaisemmista näyttelyistä ja vastaava nähtiin Alavuden näyttelyssä, näitä näyttää tulevan noin 10 näyttelyn väliajoin. Vähän hämillämme poistuimme näyttelystä, iloisia olimme tietenkin Minkun voitosta, mutta se kieltämättä tuli kyllä melkoisen huonolla turkilla.

 

HEINÄKUUN NÄYTELMIÄ 23.7.2019

Heinäkuulle suunnittelimme yhteensä 9 näyttelyä, niistä olemme tähän mennessä seitsemässä käyneet. Ensin ajattelin tehdä päivityksen niistä kaikista viimeisen Porin näyttelyn jälkeen. Nyt päätin päästä näyttelypäivityksestä helpolla ja kehotan sivuston lukijoita vierailemaan Hannan sivustolla, sieltä löytyy parhaiten niin tulokset kuin reissun tapahtumat.

 

MENESTYS JATKUI 4.7.2019

Näyttelyreissut kuvaillaan hyvin Hannan blogi-sivulla, joten omalle sivulleni teen silloin tällöin koonnelman näytelmistä, mitä edellisen päivityksen jälkeen ollaan käyty. viimeinen päivitys 12.5. oli otsikolla "HUIKEAA MENESTYSTÄ" ja ihan samalla otsikolla voitaisiin tämäkin kertomus tehdä. Edellisen päivityksen jälkeen on ollut neljä näyttelyä, yksi NORD, kaksi KR- ja yksi RN-näyttely.

Myrri jatkoi menestystään, Hamina NORD näyttelystä jo kolmas NORD-voitto (ROP) tälle vuodelle, serti ja tietenkin NORD-serti. Voittoputki jatkui Hämeenlinna RN:ssä, sieltäkin ROP ja serti. Jämsä KR, jälleen ROP ja serti, eipä näytä edes oman lauman tytöistä olevan Myrrille vastusta.

Minkulle näyttelyistä PN4-sarja, se saatiin Haminasta, Hämeenlinnasta ja Jämsästä.

Lumo osallistui vain kahteen näyttelyyn, kahden muun aikana Lumo oli mejäilemässä. Haminassa Lumo oli hienosta PN2, saaden varaNORD-sertin. Myös Hämeenlinnasta tuli PN2-sija.

Taika jatkoi vet-ROP sijoituksilla. Sellainen saatiin Haminasta, Hämeenlinnasta ja Jämsästä. Lisäksi Hämeenlinnassa menestys jatkui vielä ryhmäkehissä, sieltä BISVET3 sijoitus.

Hamina NOR-näyttelystä jälleen neloisvoitto narttujen osalta.

Päivityksestä voi huomata, että yksi näyttely puuttuu... Alavuden KR. Kun vertaa kolmen muun näyttelyn tuloksia, voi vaan todeta, että kyseisen näyttelyn tuomarilla on melko lailla erilainen käsitys tollereiden kauneudesta, yhdellekään koiristamme ei edes SA:ta.

 

HUIKEAA MENESTYSTÄ 12.5.2019

Viime päivityksen jälkeen lauma on vieraillut viidessä näyttelyssä, eikä niitä tuloksia meinaa vieläkään uskoa. Vappuna 1.5. Lahti aloitti ja sieltä vähän vaatimattomampi menestys, Myrrille serti ja Taikalla vet-ROP. Tampereella 4.5. narttujen kauneimpana palkittiin Lumo, lopulta VSP ja NORD-serti. Taika joutui tyytymään tällä kertaa vet-VSP sijoitukseen. Pöytyälle 5.5. starttasi vain Minku ja Myrri, sillä itse olin mejä-kokeessa Eurajoella, mistä tulikin sitten Lumon kanssa täydet 50 pistettä VOI-luokassa, kannatti jättää näytelmät väliin. Näytelmissä voiton vei Minku, ollen myös ROP, Myrrille jälleen serti.

Viime viikonlopun huikean menestyksen aloitti Jämsän näyttely, siellä Lumo ROP, Myrrille serti ja Taika vet-ROP. Näiden tulosten lisäksi saavutimme jotain, mistä vain aikaisemmin vitsailimme, Paras Narttu (PN) kehässä olivat vain meidän koirat, joten se tiesi neloisvoittoa, nyt se oli totta. Jämsästä jatkoimme matkaa Iisalmeen, missä osallistuimme sunnuntain Nord-näyttelyyn. Ensimmäisenä laumasta kehään meni tietenkin Myrri, johon tuomari ihastui, arvosteluksi ERI ja SA. Avo- ja käyttöluokan koirat eivät saaneet SA:ta, joten Myrrin 7 serti näytti olevan tulossa. Minkulle ja Lumolle myös ERI SA. Taika oli veteraaneissa jälleen aivan vallaton, arvosteluksi sillekin ERI SA. Sitten mentiinkin PN-kehään ja huomasin, että eilinen toistui, kehässä ei ollut kuin meidän koiramme. Samaan viikonloppuun kaksi kertaa neloisvoitto, jotain aivan ihmeellistä. Se että Myrri oli lopulta laumamme kaunein, ei enää ollut yllätys, meidänkin mielestä se on viime viikkoina kehittynyt todella paljon ja näyttää "valmiilta". Myrrille siis serti, Nord-serti ja VSP, Lumolle vara-Nord-serti ja Taika vet-ROP.

Viimeiset kolme näyttelyä (2xryhmänäyttely, 1xNord-näyttely) ja niistä Myrrille kaikista serti. Pöytyällä Minku ROP, Jämsässä Lumo ROP ja Iisalmessa Myrri VSP. Taika ei Pöytyällä ollut, mutta viikonlopun näyttelyistä sille 2xvet-ROP. Innolla odotamme seuraavia näytelmiä, vaikka ensi viikonloppu meneekin mejän parissa. Meillä on tällä hetkellä lauma, mistä kuka tahansa voidaan palkita näyttelyn kauneimpana.

 

VUOROSSA MYRRI JA TAIKA 29.4.2019

Parit näyttelyt on käyty viimeisen näyttelypäivityksen jälkeen. Imatralle tehtiin jälleen yksi ikimuistoinen reissu, neljän ROP:in kera näyttelystä poistuttiin. Melkoinen näyttelytähti näyttää Myrristä kasvavan, aiemmin alkuvuodesta se voitti jo Kajaanin KV-näyttelyn (ROP) ja nyt vuorossa oli Imatran Nord-näyttely (ROP). Molemmissa taakse on jäänyt niin oman lauman kaunottaret kuin kaikki muutkin. Imatralla Myrri oli lisäksi juniori-ROP. Taika-mummu jatkoi vet-ROP linjalla ja kun vielä kasvattajaryhmässä kp sekä ROP-kasvattaja saatiin, niin sieltä se näyttelyn neljäs ROP. Lumo esiintyi kanssani todella upeasti ja se oli hienoa todeta myös tuomarin arvostelusta "Very showy dog and has the greatest connection to the owner" :-)

Viime viikonloppuna lauantaina itse olin tekemässä mejä-jälkeä ja sillä välin Hanna vei laumamme Laitilan näyttelyyn. Siellä oli Taikan vuoro loistaa, ensin vet-ROP ja sen jälkeen VSP. Lumo hienosti PN3 ja Minku PN4. Näyttelyn kauneimmaksi (ROP) arvostettiin kasvattimme Luca. Myrrikin sai arvosteluksi ERI SA, mutta ei muuta tällä kertaa.

 

KUKIN VUOROLLAAN 18.3.2019

Viikonloppuna kävimme Jyväskylän Korpilahden näyttelyssä. Siellä me Lumon kanssa voitimme keskinäisen kisamme ja Lumo oli valioluokan ykkönen. Paras narttu kehässä Lumo annettiin vieraisiin käsiin, kun kaikki tyttösemme sinne pääsivät ja tällä hetkellä Taika-mummua ei oikein uskalla muille antaa, sen verran vallatonta sen käyttäytyminen kehässä on. Lumo palkittiin vielä rodun kauneimpana narttuna ja kun urosten puolelta ei ROP-kehään ehdokasta löytynyt, se ojennettiin suoraan Lumolle. Minku oli PN2, Taika PN4 ja Myrri viimeisenä kehästä käteltynä sai epävirallisen PN5 sijoituksen.

Alkuvuosi näyttelyiden osalta on alkanut melko huimasti, viiteen näyttelyyn olemme osallistuneet seuraavilla tuloksilla:
Taika, 4 x VET ROP
Lumo ROP ja NORD varaserti
Minku ROP ja NORD serti
Myrri ROP(kv), serti ja 2 x varaserti
Melkoinen lauma, kun jokainen vuorollaan ROP

 

VILNAN VALLOITUS 15.3.2019

Viime päivityksen jälkeen on monta näyttelyä käyty, mutta niistä en enää jälkikäteen ala kirjoittelemaan. Teen kuitenkin kertomuksen viimeisestä reissusta Liettuen Vilnaan.

Ulkomaan reissut tulee suunnitella ajoissa, sillä jaossa olevia hyttipaikkoja laivalla on rajoitetusti ja alueen hotellit täyttyvät hyvin nopeaan. Saimme tehtyä reissuun varaukset yli puoli vuotta aiemmin, joten siltä osin kaikki oli kunnossa. Sitten jäimme odottelemaan näyttelyn aikatauluja ja kun totesimme sunnuntain näyttelyn olevan aamusta, muutimme vielä laivamatka sunnuntain ja maanantain väliselle yölle. Tähän vaikutti myös Hannan työreissu, mikä alkoi tiistaina. Koko reissu oli kyllä vähällä peruuntua, sillä itselläni ärsyyntynyt piriformis-lihas ei kolmesta kortisoni-piikistä ja lääkkeistä huolimatta ottanut parantuakseen. Sen verran lääkkeet ja venyttelyt kuitenkin auttoivat, että reissuun päätettiin lähteä. Keskiviikkoiltana pakattiin, torstaiaamuna herättiin kolmen aikaan ja puoli viiden aikaan olimme tien päällä.

Satamassa vielä pissitimme koirat ja sen jälkeen saimmekin ajaa suoraan laivaan. Hyttiin päästyämme annettiin koirille vesi sekä kaivettiin kassista lelut niille seuraksi. Sitten olikin aamupalan aika, mistä perinteinen kauppareissu ja pari lelua lisää tyttösille. Vielä oli hyvin aikaa päikkäreille, jotta loppumatkakin sujuisi pirteästi. Kuulutuksen jälkeen siirryimme autolle, missä odoteltiin porttien avautumista. Heti kun auton sai käynnistää, navigaattorille osoite, jotta osaisimme keskustasta suunnata oikeaan suuntaan. Tallinnan satamasta liikennejärjestelyt on muutettu ja valitettavasti entistäkin huonompaan suuntaan. Satamasta pääsyyn kuluu helposti puolisen tuntia. Kaupungissa tarkkailimme opasteita sekä navigaattoria, valitettavasti ne eivät aina ole samaa mieltä. Kuinkas ollakaan tällä(kin) reissulla huomasimme olevamme vasemman puoleisella kaistalla kääntymässä, kun piti mennä oikean puoleista suoraan. Eipä siinä auttanut kuin jatkaa ja korjata reitti vähän myöhemmin, eipä siitä suurta kiertoa tullut. Koska tyttöset takapenkillä nukkuivat sikeästi jatkettiin ajoa nelisen tuntia ennen pysähdystä. Tytöille hyvä lenkki, käynti huoltoasemalla ja matka jatkui. Kaikkiaan matkaa Tallinnasta kertyi 600 km ja aikaa kuluin noin kahdeksan tuntia. Tiet olivat koko matkalta hyvässä kunnossa ja liikennekin oli sujuvaa. Vilnassa hotellimme sijaitsi keskustan ulkopuolella ja sopivasti Vilnan ohitustie tuli suoraan sinne. Viimeinen risteys ja portista sisään ja saimme auton lähes sisäänkäynnin kohdalle.

Ensimmäisenä kävin kirjautumassa, sen jälkeen lenkitimme koirat. Koirien kanssa menimme huoneeseen ja olipas se ilahduttava näky. Tällä kertaa kuvat vastasivat täysin todellisuutta, huoneessa oli iso makuuhuone, olohuone sekä wc kylpyammeella ja suihkulla, korkeutta huoneilla oli noin kuusi metriä. Hotelli oli melko uusi, kalusteet olivat tyylikkäitä ja kaikki tarpeellinen löytyi. Autosta haimme loputkin matkatavarat, ruokimme koirat ja hetken rentouduimme ennen ruokailuun lähtöä. Ravintolassa nautimme erinomaisen illallisen pitkän kaavan kautta, olisipa suomessakin yhtä halpaa. Illan päätteeksi lenkitettiin koirat, sitten olikin unten aika, eipä pitkään tarvinnut unia odotella.

Seuraavana aamuna normikuviot, lenkitys, aamupala ja kohti näyttelypaikkaa. Varmistimme helpon pääsyn näyttelypaikalle ja olimme tilanneet hotellille taksin. Nopeasti sillä mentiin kuuden kilometrin matka. Hanna käytti tyttöset metsän laidassa ja minä vartioin tavaroita. Olimme ajoissa, joten helposti löysimme paikan kehän laidalta. Pitkään jouduimme omaa kehää odottamaan ja välissä joutuu näyttelypaikoilla näkemään sellaista mitä ei haluaisi. Viereisessä kehässä harjoiteltiin ja jostain syystä koira ei halunnut kehässä liikkua eikä esiintyä. Vanhempi naishenkilö kiskoi koiraa väkisin, otti kaksin käsin kuonosta kiinni, korotti ääntänsä ja jopa avokämmenellä läpsäisi koiraa. Mikäli toiminta olisi samanlaisena jatkunut, olisin mennyt kertomaan mielipiteeni asiasta. Onneksi loppui, ehkä joku sen kehän laidalla asiasta mainitsi. En todellakaan ymmärrä, mikä näitä ihmisiä vaivaa, tehdään kallis, aikaa vievä reissu ja loppukin menestymisen mahdollisuus pilataan saamalla koira tilaan, missä se ei ainakaan esiinny. Olen aivan varma, että parempi lopputulos olisi saatu innostaen, koiran kanssa leikkien ja palkaten. Voisi jopa se omakin mielentilakin samalla kohentua.

Viimein kehät alkoivat, tällä kertaa kaikki koirat olivat eri luokissa, luokkaserteistä johtuen. Siitä syystä olimme päättäneet, että Hanna vie kaikki koirat ja minä yritän kehän laidalta parhaani mukaan antaa oikean koiran kehään. Meidän koirista kehän aloitti tietenkin Myrri, joka esiintyi todella hienosti. Tuomari arvioi Myrrin ja sitten jäimmekin ihmettelemään, että minkähän arvion se oikein sai. Liettuassa kun ei näytetä mitään lappuja, mistä tulos selviäisi, eikä tuomari tai kehäsihteeri myöskään mitään maininnut. Sitten vuoroon tulivat Minku, Lumo ja Taika. Kaikki olivat kehässä käyneet ja ihmettelimme miten jatketaan. Kuulimme kutsuja Liettuan kielellä, ihmettelimme ja minä tarjoilin Hannalle vuorollaan jokaista koiraa, mahtoi pyörimisemme olla hauskaa seurattavaa. Lopulta tuomari tuli kertomaan, mitä koiria hän kehään haluaa ja pääsimme jatkamaan. Näiden kierrosten jälkeen jäimme odottelemaan arvosteluja, mistä lopulliset tulokset saataisiin selville. Nippu papereita saatiin ja niiden perusteella pääteltiin, että saatiin kaikki se mitä saatavilla oli. Jäimme tyttösten kanssa vielä isoihin kehiin, missä läpijuoksuna käytiin kasvattajaluokka, 8-ryhmän ROP, veteraani ja juniori-luokat. Minä sain vietäväksi Taikan veteraanikehään ja olipas melkoista touhuamista, mutta hauskaa oli.

Illan ja aamun kuviot menivät tuttuun tapaan. Toisen päivän näyttelymenestys ei ollut ihan yhtä loistavaa, saatiin kuitenkin Myrrille luokkaserti ja siitä tuli ROP-juniori sekä Taikasta vielä ROP-veteraani. Päivän menestys toi Myrrille lisäksi pari titteliä. Näyttelyn jälkeen lähdimme takaisin hotellille, jääminen joka päivä isoihin kehiin olisi mielestämme koirille ja vähän meillekin liian raskasta, piti välissä vähän rentoutuakin. Ilta normisti syöden ja lenkitellen. Aamulla näyttelypaikalle lähdimme omalla autolla, jatkuihan meidän matka näyttelyn jälkeen kohti Tallinnaa. Kolmas päivä kehässä sujui kuten ensimmäinen, kaikki saatiin, mitä tarjolla oli. Kehän päättymisen jälkeen Hanna käväisi vielä ostoksilla ja minä pakkailin jo tavaroita. Hanna palasi, otti tytöt ja lähti niitä lenkittämään, minä purin häkit, tavarat kantoon ja kohti autoa. Ehdin pakkaamaan auton ja sopivasti Hanna palasi tyttösten kanssa, oli kotimatkan aika. Melko helposti pääsimme näyttelypaikalta moottoritielle. Matkalla teimme pari pysähdystä, sillä laivan lähtöön oli vielä hyvin aikaa. Lenkitys vielä satamassa ja kohta päästiinkin laivaan. Ravintolaan emme jaksaneet lähteä syömään, vaan haimme ruuat ja nautimme ne hytissä, missä myös tyttöset saivat osuutensa. Saavuimme Helsinkiin ja sieltä pääsimme nopeasti keskustan läpi, liikennettä ei ollut oikeastaan ollenkaan. Parin tunnin kuluttua saavuimme kotiin, tavarat sisään ja hyvillä mielin nukkumaan.

Paluumatkan aikana oli hyvää aikaa muistella reissua. Yhteensä 19 ruusukkeen ja neljän pokaalin kanssa sieltä palattiin, melkoisen uskomatonta. Tarkemmat tulokset löytyy Hannan blogista. Emme voineet kuin todeta, kuinka kauniit tyttöset omistamme, heti perään kuitenkin totesimme, että tärkeintä on niiden henkinen sekä fyysinen terveys, kenellekään reissu ei ollut liian raskas. Kuten yleensä matkoilla, mietimme myös tulevia tapahtumia, myös sitä miten ihmeessä saamme ajan riittämään kaikkiin harrastuksiin, onneksi meitä on kaksi harrastamassa, eikä muuta elämää kuin koirat ole ;-)

 

MYRRI, KAJAANIN KV-ROP 14.1.2019

Matkaa Kajaaniin tehtiin yli kuuden tunnin ajan ja siinäpä oli hyvää aikaa jälleen muistella viime vuoden tapahtumia ja suunnitella uusia. Tuleva näyttelykin oli tietysti mielessä ja mietimme millaisilla sijoituksilla mahdollisesti kotimatkaa tekisimme. Taikan menestys ei olisi yllätys, edelleen asenne ja meno kehässä on kohdillaan. Parin vuoden takaa tuomari oli sijoittanut Lumon sijalle PN1 VSP, joten sille menestys ei olisi ihme. Samasta näyttelystä Minku oli saanut sileän ERI:n, mutta kenties nyt se saattaisi olla enemmän tuomarin mieleen. Tottahan toki sijoituksiin vaikuttaa myös muut näyttelyyn ilmoitetut koirat ja niitä emme vielä menomatkalla tienneet. Myrrin arvostelua myös mietimme, tuomarihan ei sitä ennen ollut arvostellut. Toiveena oli ensimmäisenä ERI:n saaminen, siihen olisimme jo tyytyväisiä. Jos toiveet ylittyisivät, kenties luokkavoitto ja jos se tulisi, tietenkin toivoisimme myös SA:ta. PN-kehässä olisi sitten mahdollisuus SERTI:n saamiseen, mutta siitä emme vielä halunneet haaveilla, kun osallistujatkaan eivät olleet tiedossa.

Pidimme molemmat perjantaina lomapäivän ja lähdimme liikkeelle aamusella heti kun päivä valkeni ja sopivasti olimme perillä kun juuri alkoi hämärtää. Matka Kajaaniin sujui hyvin, yhden pysähdyksen matkalla teimme. Autolle saatiin parkkipaikka hallista, mistä suoraan hissillä pääsi majoituskerrokseen. Kun tavarat oltiin saatu huoneeseen, tehtiin tyttösten kanssa pitkä lenkki joen varrelle. Koirat ruokittiin ja itse suunnattiin hotellin ravintolaan. Erinomainen ruoka nautitiin, hetkeksi huoneeseen ja päivän päätteeksi vielä tyttösten lenkitys. Alkuun sai unta vähän odotella, kun hotellissa muiden koiraharrastajien koirat pitivät melkoista haukku- ja ulvontakuoroa. En edelleenkään ymmärrä, miten toiset jättävät koiransa huoneeseen haukkumaan/ulvomaan ja itse lähtevät esimerkiksi ruokailemaan. Jos koira ei huoneessa osaa hiljaa olla, tulee sen seurassa olla koko ajan joku!

Yö nukuttiin hyvin ja herätyksen jälkeen ensimmäisenä oli vuorossa lenkki. Sitten maittavan aamupalan nauttiminen, tavaroiden pakkaus ja kohti näyttelyhallia. Hallilla olimme ajoissa ja odottelimme kehän alkamista. Näyttelyn osallistujat olimme ostaneet sähköisenä ja sieltä näimme, että jokaisessa luokassa oli tyttösillämme kilpailua. Juniorinarttuja oli kolme, valioita meidän tyttösten lisäksi yksi ja myös Taikalla yksi narttu veteraaneissa. Myrri aloitti tyttösistämme ja kieltämättä kehänkin laidalla oli vähän jännitystä. Yksilöarvostelusta ERI, mihin olimme jo tyytyväisiä. Junioreista myös toinen sai ERI:n ja kolmas EH:n. Sitten valittiin luokan voittaja ja hyvin Myrri kehässä esiintyi. Sijoitus ei vaihtunut, Myrri sai luokkavoiton ja palkittiin vielä SA:lla, jatkaisimme vielä PN-kehässäkin. Valioissa Lumo esiintyi kanssani ihan hyvin, vähän oli liike nihkeää, syykin selvisi sitten myöhemmin. Lumo sai kuitenkin ERI:n, kuten Minkukin sekä kilpaileva narttu. Luokkakisassa kiersimme kehää ja lopulta Minku sijoitettiin luokan kärkeen, me sijalle kolme. Minku sai vielä SA:n, me tyydyimme tällä kertaa sileään eriin. Veteraaneissa Taika vei voiton, oli jälleen vet-ROP tuomarin sanoin "Hyväkuntoinen veteraaninarttu", tällä kertaa ei kuitenkaan SA:ta kun vähän tuhdissa kunnossa. Kisaaminen jatkui siis Myrrin ja Minkun kanssa. Hanna vei Myrriä, joka oli PN-kehän ensimmäisenä, me neljäntentenä, yhteensä koiria oli viisi. Ensimmäisenä käteltiin pois meidän perästämme valioluokan toinen. Kehää kierrettiin, tehtiin ensimmäinen pysähdys ja tuomari kiersi koirat kerrallaan. Järjestystä ei vielä vaihdettu, mikä itseäni vähän ihmetytti ja jälleen lähdettiin kiertämään. Siltä kierrokselta tultiin tuomarin luokse joka käsi ojossa tuli Hannan luokse. Enpä ollut uskoa, kun Myrri ohjattiin sijalle YKSI. Me jäimme sijalle neljä, mistä myös olimme iloisia. Sijoitusten julkistamisen jälkeen Hanna meni Myrrin kanssa ohitseni ja siinäkään vaiheessa en osannut vielä Hanna onnitella, vaan katsoin niitä vain ihmeissäni. Sitten kiiruhdin viemään Minkua häkkiin ja kaivoin kameran esille, vielä kisailtaisiin ROP-sijoituksesta. Myrri edelleen jatkoi hienoa esiintymistä ja lopulta Hannalle ojennettiin ROP-ruusuke. Meidän laumaamme on siis liittynyt melkoinen näyttelykaunotar, kun jo alle vuoden ikäisenä voittaa laumamme tyttöset sekä muut 13 narttua ja vielä uroksetkin.

Pitkästä paluumatkasta johtuen emme ryhmäkehiin voineet jäädä, täytynee jatkossa varautua niihinkin, kun kerran ROP-ehdokkaita laumasta enemmänkin löytyy ;-) Kotimatka sujui tuloksia ihmetellen ja niistä nauttien, hieno reissu :-)

 

MESSARI 8.1.2019

Vuoden viimeinen näyttely käytiin Helsingissä joulukuussa. Helsinki Winner näyteltiin lauantaina, siella Minku voitti nartut, saaden Helsinki Winner tittelin, Nord-sertin ja oli lopulta VSP. Taika palkittiin Helsinki Veteran Winner- tittelillä. Loistava menestys, eikä Myrrin saama EH pitkään jäänyt harmittamaan.

Sunnuntain Voittaja näyttelyssä Myrri oli enemmän tuomarin mieleen, kuuden juniorinartun joukosta se nostettiin kärkeen ja sai näyttelystä Juniorivoittaja-tittelin. Lumo sijoittui lopulta PN3:ksi ja sai vara-Cacibin, kaikille siis jotain kotiintuomista.

 

HUIKEAA MENESTYSTÄ 20.11.2018

Pieni tauko on ollut omissa näyttelypäivityksissäni, erityisesti siitä johtuen, että Hannan blogissa ne on hyvin kerrottu. Pieni yhteenveto on kuitenkin paikallaan, erityisesti Myrrin osalta. Myrri ehti pentuaikana osallistua kymmeneen näyttelyyn, joista todella vakuuttavat arvostelut, kahdeksan kertaa ROP-pentu ja kaksi kertaa VSP-pentu, jokaisesta näyttelystä siis KP. Ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä Seinäjoen KV:ssä Myrri sai arvosteluksi hienosta ERI SA ja vielä varaserti. Lumo ja Minku ovat edellisen kirjoituksen jälkeen esiintyneet neljä kertaa kumpikin, saaden joka näyttelystä ERI SA ja muutamia PN-sijoituksia.

Hieman yli viikko sitten teimme reissun Latvian Riikaan. Lauantaina osallistuimme Riikan voittaja näyttelyyn, mistä Myrri ansaitsi itselleen Riikan Juniorivoittaja -tittelin, Minku Riikan Voittaja -tittelin ja vielä Taika Riikan Veteraanivoittaja -tittelin. Minku jatkoi vielä ryhmissä sijalle RYP4, myös kasvattaja-ryhmässä pääsimme sijoille ollen BIS5. Eipä se olisi voinut paljon paremmin mennä. Reissun kruunasi vielä sunnuntain näyttely, missä omat koiramme ottivat ensimmäisen neloisvoittonsa. Kasvattaja-ryhmässä otimme voiton BIS1 ja Taika oli BIS3 veteraani. Huikea menestys siis sieltäkin. Erityisesti nautimme Taikan paluusta näyttelykehiin, siellä se todellakin viihtyy ja se näkyy myös tuloksissa. Kotonakin saimme vielä lenkeillä havaita, miten reissu oli Taikaa piristänyt, siellä se jälleen vauhdilla juoksenteli nuorison mukana ja teki hakuja innolla.

 

SUURIIN SAAPPAISIIN...? 11.9.2018

Surullisia uutisia saimme elokuun alussa Taikan terveydentilasta, mikä sitten muuttikin melko tavalla harrastussuunnitelmia. Muutamat mejä-kokeet jätimme suosiolla väliin ja näyttelyjä ei tehty koko lauman voimin. Leikkauksen jälkeen Hanna oli lomilla ja minä etätöissä kotosalla. Näin pystyimme koko ajan valvomaan Taikan tilannetta sekä varmistamaan että muu lauma jättää sen rauhaan. Hyvin lauman jäsenet tilanteen ymmärsivät, alkuun kävivät muutaman kerran nuuhkaisemassa ja sen jälkeen Taika saikin halutessaan olla omissa oloissaan. Alkuun parantuminen näytti sujuvan hyvin. Olin Taikan seurassa lauantain, kun Hanna kävi Myrrin kanssa Orimattilan pentunäyttelyssä. Siellä Myrri oli ROP-pentu ja jatkoi hienoa menestymistä vielä ryhmissä sijalle 3.

Sunnuntaina pääsimme Riihimäen näyttelyyn, Hannan vanhempien jäädessä hoitamaan Taikaa. Riihimäen Nord näyttelystä Lumo palkittiin Nord-sertillä ja oli lisäksi ROP. Myrri jälleen ROP-pentu. Illalla kotiin saavuttuamme päätimme, että Taika lähtee Hannan vanhempien hellään hoivaan. Valitettavasti seuraava viikko toi jälleen huonoja uutisia Taikan terveydestä, leikkaushaava oli tulehtunut. Jälleen leikkauspyöydälle, osa tulehtuneesta kohdasta leikattiin pois ja uudelleen tikit. Onneksi suurin osa haavasta ei tarvinnut toimenpiteitä. Minä tuunasin kauluria ja varmistettiin, ettei Taika varmasti pääse haavaa nuolemaan. Kun vielä lääkitys varmistettiin ja tehtiin pieniä muutoksia, haava alkoi paranemaan. Seuraavalle viikonlopulle ei haluttu ottaa mitään riskejä, joten Hanna teki viikonlopun näyttelyreissut ja minä pysyin Taikan seurana. Hieman harmitti jättää väliin Lumon ansaitsema mejä-piirinmestaruus paikka Merikarvialla, mutta terveys ennenkaikkea. Onneksi hienoja uutisia sain Kihniöstä, siellä Minku oli ROP ja Myrri jälleen ROP-pentu. Myrri jatkoi ROP-pentu saavutuksella heti seuraavana päivänä Tampereen pentunäyttelyssä.

Viimeisen viikon aikana Taikan haava on parantunut todella hyvin ja saatiin tikit poistettua. Antibiootti-kuuria vielä muutamaksi päiväksi jatkettiin sekä edelleen kauluria pidettiin paikallaan. Taikan olotila oli kuitenkin niin kohentunut, että päätimme ottaa sen matkaan Porvoon näyttelyyn. Taika oli reissusta innoissaan, häntä heiluen se matkassa mukana tallusteli ja kaulurin kanssa laittoi nopeasti häkissä nukkumaan. Porvoon näyttelystä ei menestystä Lumolle eikä Minkulle, mutta Myrri jatkoi menestystään, tällä kertaa kuitenkin "vain" VSP-pentu. Sunnuntain Jämsän pentunäyttelyyn lähdimme vain Myrrin kanssa, muu lauma sai jäädä kotiin lepäilemään. Siellä Myrri jatkoi menestystä ja oli ROP-pentu.

Vielä pari kuukautta taaksepäin sai kirjoitella Taikan jatkuvista ROP-vet ja VSP-vet menestyksestä, nyt kirjoitellaan Myrrin vastaavista pentusijoituksista. Onhan Myrri vasta kasvussa oleva, joten tulevaisuus vasta lopulta näyttää mikä siitä ulkomuodollisesti tulee. Alku on ollut kyllä melkoisen mahtava, seitsemästä näyttelystä kaikista KP (kunniapalkinto), 2 kertaa VSP-pentu ja peräti 5 kertaa ROP-pentu. Erityisen tyytyväisiä olemme olleet tuomareiden kirjalliseen arviointiin, kaikki näkevät Myrrissä mahdollisen menestyjän. Aika näyttää tuleeko Myrri kenties saavuttamaan jotain yhtä suurta kuin Taika on tehnyt...

 

LUMON "PESUT" AUTTOIVAT LOISTOMENESTYKSEEN 3.8.2018

Melkoisen potin laumamme keräsi Tollershowsta viime viikonloppuna. Kaikkiaan kotiin kannettiin 11 ruusuketta, muutama pokaali, koiran ruokaa, leluja, dameja sekä kolmesta eri luokasta saadut kiertopalkinnot sekä albumit. Eniten Hannan kanssa odotimme Myrrin ensiesiintymistä, eikä se paremmin olisi voin