Näyttelyt 2022

 

 - Käytitkö koiraasi näyttelyssä?

- Käytin

- Mitä tuomari sanoi?

- Yli-ikäinen ja päässäkin on vikaa

- Sanoiko tuomari koirasta mitään?

 

VUODEN VIIMEISET 14.12.2022

Vuoden lopussa on aina isot, Seinäjoen yksi- Jyväskylän kaksi- ja Helsingin kolmipäiväiset näyttelyt. Yleensä niihin ollaan osallistuttu usean koiran kanssa, mutta tänä vuonna näyttelyt ovat olleet sivuosassa, joten annoin Hannan valita kenen kanssa näyttelyihin lähdettäisiin. Seinäjoelle valikoitui Charmi ja Lumo. Mahdolliset voittajaehdokkaat jäivät kotiin, joten iloisia olimme Charmin käyttöluokan voitosta sekä Lumon veteraaniluokan toisesta sijasta, molemmille hienot arvostelut ja ERI SA.

Jyväskylään lähti jälleen Charmi, nyt seurana veteraanimme Minku. Yksilöarvostelussa molemmille ERI SA, Charmi jälleen käyttöluokan voittoon, Minkun jäädessä veteraaniluokan toiseksi. Molemmat olivat siis PN-kehässä, Hanna vei Charmin ja minä Minkun. Kierros mentiin ja sen jälkeen me saimmekin siirtyä kehän sivuun. Charmi kun edelleen kehässä jatkoi, kiiruhdin vauhdilla hakemaan kameraa, meillä saattaisi olla jotain kuvattavaa. Neljä kehään jäänyttä kierrätettiin ympäri ja sitten iloksemme tuomari kävi nostamassa Charmin sijalle kolme. Se oli meille kuin voitto, sillä edellä oli veteraani ja jo valioarvon CIE saavuttanut koira, joten nyt näyttelystä saatu VARA-CACIB vahvistuu meille myöhemmin CACIB:iksi. Se oli Charmille jo toinen CACIB, matka kohti kansainvälisiä valionarvoja jatkuu.

Helsinkiin oli ilmoitettu koirat vain sunnuntaille, mutta senkin päätimme jättää väliin, Myrrin astutuksesta johtuen, nyt ei haluta kennelyskää tai muitakaan tauteja laumalle. Viikonloppuna meillä oli kotona kisastudio, mistä välissä seurasimme kehien kulkua ja seurannassa oli kyllä vähän muitakin lajeja ;-) Meidän kannalta tulokset olivat hyvin mieluisia, niin näyttelykehistä kuin kokeista. Olohuoneen sohvalla samalla totesimme, ettei kumpaakaan olisi kiinnostanut olla itse kehässä kiertämässä, katsotaan sitten mikä on tilanne ensi vuonna...

 

 

VALIOITA 5.10.2022

Syyskuun alussa lähdimme Charmin, Myrrin ja Lumon kanssa Kihniön näyttelyyn. Loistavasti näyttely sujuikin, Charmin saadessa ensimmäisen PN1 sijan sekä ROP:in. Lumo täydensi kaksoisvoiton ja Myrrikin sijoittui hienosti PN4 sijalle. Jälleen olimme myös ROP-kasvattaja.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna suunnitelmissa oli Liettuan Palangan näyttely. Näyttely järjestettiin leirintäalueelle ja iloksemme löysin majoituksen paikan päältä. Laivaliput otettiin Tallinkilta ja kuten aina, myös lemmikkihytti. Kokemuksesta olemme huomanneet, ettei naviin ole aina luottamista, varsinkin Baltiassa. Tästä syystä tein matkasuunnitelman, minne merkitsin paperille kaikki isommat kaupungit, mitä kautta mentiin sekä teiden numerot. Netissä olimme ryhmässä, missä vaihdettiin tietoja muiden Palangaan suuntaavien kanssa. Sieltä sain vinkin, miten kiertää Riikan keskusta, sitä kautta olimme aiemmin menneet. Myös loppureitti Palangaan muuttui siitä johtuen. Kokonaismatka autolla olisi 803km ja siihen vielä laivamatka Suomenlahden yli.

Matka alkoi torstaiaamuna kohti länsisatamaa, mistä laiva lähtisi klo 10.30. Koirat lenkitettiin ennen laivaan menoa ja sitten satamaan odottelemaan. Laivassa pääsimme hyvin hyttiin ja lähdimme aamupalalle. Palasimme hyttiin ja itse otin pienen päiväunet, kun Hanna piti sillä välin tyttösille seuraa. Satamasta matka jatkui aluksi kohti Pärnua. Jälleen liikennejärjestelyt olivat satamassa muuttuneet ja seuraamalla Pärnu merkkejä, jouduimme pienelle kiertolenkille kaupungin keskustan kiertäen. Toisaalta ihan mukava ajella ilman jatkuvia pysähdyksiä liikennevaloihin. Kun Tallinna oli takana, teimme pysähdyksen, sillä tankki oli lähes tyhjä, se kannatti tankata vasta Viron puolella. Samalla tytöt lenkitettiin. Pärnu saavutettiin, siitä tähtäin kohti Riikaa. Jonkin matkan päässä ylitimme Latvian rajan. Latviassa ja Liettuassa ajamista vaikeuttaa todella paljon nopeusrajoitukset, monessa kohtaa selkeitä nopeusrajoitus merkkejä ei ole, vaan tulee esimerkiksi kylän nimikyltti ja ilmeisesti siitä alkaa 50/60 rajoitus. Yleisrajoitus saattaa olla 70/90, eikä sitäkään merkeillä näytetä. Automaattisia valvontakameroita on paljon ja ne ovat paljon paremmin piilotettuja kuin suomessa. Autossamme oleva automaattinen nopeustunnistin ei paljoa auttanut, kun niitä merkkejä nopeudesta ei ollut. Navigaattori ehdotti nopeusrajoitukseksi vähän mitä sattuu. Usein hidastin vauhtia kun tuli isompia risteyksiä tai enemmän taloja, sitten piti kiristää vauhtia, kun taakse alkoi tulemaan letkaa tai sitten paikalliset vauhdilla ohittivat. Osan tutkista navi ilmoitti, mutta ei kaikkia.

Lähestyimme Riikaa ja kartturi-Hannan oli aika kaivaa muistiinpanoni esiin. Tarkoitus oli ohittaa Riika Salaspils kautta. Hyvin pääsimme Riikan ohittavalle tielle. Kohta pysähdyimme ruuhkaan, mikä eteni todella hitaasti. Alkuun oli useampi liikennevalo risteys, missä pitkät jonot, joten tätäkään reittiä eteneminen ei hyvin sujunut. Jossain vaiheessa oli isot tietyöt, siellä mentiin jonkin aikaa ryömimällä eteenpäin. Kovin nopealta tämä reitti ei tuntunut, mutta lopulta olimme tiellä kohti Siauliaita. Tässä vaiheessa aloin katsomaan kelloa, matkaan oli kulunut paljon enemmän aikaa, kuin olin suunnitellut. Leirintäalueen sisään kirjautuminen päättyisi klo 21.00 ja navin mukaan olisimme perillä 21.15. Hanna laitteli viestiä leirintäalueelle ja minä yritin kiristää vauhtia, minkä nopeusrajoitukset sallivat. Siauliai saavutettiin ja vielä viimeinen osuus kohti Palangaa. Pitkään oli matkaa tehty ja päätimme kiireestä huolimatta pitää vielä yhden tauon, niin koirat kuin me tarvitsimme pienen tauon. Matka jatkui ja koko ajan sain navin aikaa kiinni. Palangassa löysimme leirintäpaikan helposti ja saavuimme portille tasan klo 21.00.

Helpottuneena kävelin passit kädessä respaan. Kerroin, että meillä on varaus bookingin kautta. Siellä täytettiin paperit ja annettiin lasku. Huoneen olin maksanut jo bookingin kautta, mutta paikan päällä piti tehdä vielä maksu koirista (10€/koira/yö), joten siitä syystä en laskua ihmetellyt. Maksun jälkeen odotin avainta ja kysyin saako auton majoituksen eteen. Siinä hetki ihmeteltiin, kunnes sain tietää, että olen juuri maksanut caravan-paikan. Kerroin uudelleen, että meillä on varaus bookingin kautta ja huone/mökki. Asia selvisi ja minut ohjattiin eteenpäin, hotelli ja mökkimajoitukset olisivat näyttelyjärjestäjien takana ja sieltä saisin avaimet. Menin huoneeseen, missä pöydät ja sängyt olivat täynnä papereita ja avaimia. Näytin passini ja kerroin, että meillä on varaus bookingin kautta. Sieltä tuli nopeasti tieto, että ei heillä meidän varausta ole, vaan minun pitää mennä takaisin respaan. Yö oli lähestymässä, autossa ei niin iloinen loppulauma, mutta ei auttanut muuta kuin suunnata takaisin respaan, mikä oli vielä onneksi auki. Siellä ei edelleenkään tiedetty meidän varauksesta, vaan jälleen meidät käskettiin takaisin. Nyt päätin, että asian on selvittävä, joten viimeisen kerran suostuin lähtemään takaisin. Menin huoneeseen istuin alas ja kerroin, etten poistu, ennen kuin asia selviää. Sitten soiteltiin ja kerrottiin, ettei heillä ole meidän varausta, eikä huonetta. Näytin varauksen ja kerroin, että autossa on vaimoni ja neljä koiraa, kello on kohta kymmenen ja meille pitää antaa majoitus. Jälleen soiteltiin, kerrottiin että majoitus löytyi ja opas lähti huoneen näyttämään. Huone ei ollut sellainen, minkä olin varannut ja sisälle mentäessä huomasimme sen olevan aivan kylmä. Onneksi ilmalämpöpumppu alkoi sitä melko nopeasti lämmittämään. Viimein saimme sentään huoneen ja matkasta väsyneenä päätimme mennä nukkumaan.

Näyttelyt sujuivat kolmena päivänä erinomaisesti, Hannalta aina kehien jälkeen kyselin, saatiinko se mitä toivottiin, näin ilmeisesti kävikin. Jokaiselle koiralle saimme valion, Charmille Liettuan muotovalio, Hertalle kansainvälinen näyttelyvalio (CIE) ja Minkulle Liettuan veteraanimuotovalio. Charmi sai viimeisenä päivänä myös CACIB:in, mikä jatkoa ajatellen oli ilmeisen hyvä juttu. Kehien kulku on tarkemmin kerrottu Hannan blogissa "taikatemppuilua".

Majoitus alkoi toisena päivänä lämmetä, eikä tuntunut enää niin pahalta. Selvitin aiemmin maksamani caravan-paikan ja hienosti se summa saatiin käyttää viereisessä ravintolassa. Siellä kävimme syömässä hyvän illallisen lauantaina ja sunnuntaina. Alueelta löytyi hienot lenkitysmaastot, joten perjantai-illan katastrofin jälkeen aloimme nauttimaan reissusta.

Sunnuntaille oli varattuna Tallinkilta paikat laivaan, mikä lähtisi klo 22.30. Kehämme oli aamusta, joten rauhassa sain kehien jälkeen pakata tavarat, kun Hanna kävi vielä vahvistamassa valiot. Vielä tyttösten kanssa kunnon lenkki ja sitten pitkä ajomatka kotiin alkoi. Kiertoreitti Riikan ohittaen vaikutti niin huonolta, että päätimme palata toista reittiä Liepajan sekä Riikan keskustan kautta, sieltä palasimme viimeksikin ja se vaikutti paljon paremmalta kuin Siauliain kautta. Paluumatka sujui hyvin ja rauhallisesti ajellen. Paikallisilla on ilmeisesti sunnuntaisin omat rajoitukset, sillä jatkuvasti meidät ohitettiin melkoisella vauhdilla. Riikan keskustan läpi pääsimme hyvin, matkalla teimme kaksi pysähdystä ja satamassa olimme hyvissä ajoin. Satamassa vielä tyttösten pissitys ja kohta pääsimme laivaan. Laivassa sain hyvin nukuttua, joten loppumatka Helsingistä yön pimeydessä meni ihan hyvin. Kotiin päästyämme vanhukset ottivat meidät innolla vastaan. Kaiken kaikkiaan hieno reissu, kaikki mitä toivottiin saatiin ja vietimme alueella hienon pitkän viikonlopun. Ongelma oli majoituksen kanssa, se ei onneksi pilannut reissua ja lopulta emme maksaneet koiramaksua (120 euroa), mikä mielestäni oli pieni korvaus mikä ongelmista tulikin saada.

 

 

SULOINEN CHARMI 18.8.2022

Kalajoen reissu tehtiin kaksipäiväisenä lähes koko lauman kanssa, Taika jäi Hannan vanhemmille hoitoon. Lauantain kehät olivat onneksi päivän viimeisiä, joten matkaan lähdimme aikaisin aamulla. Näyttelypaikalla veimme häkit purkupaikalle ja auton parkkeerasimme majoituksemme eteen. Siitä koirat lenkittäen takaisin näyttelypaikalle. Tytöt vietiin vuorollaan kehään, kaikki saivat arvosteluksi ERI SA. Loppukehissä Charmi yllätti ja oli meidän tytöistä nätein sijoittuen upeasti PN2 sijalle, ollen lisäksi Juniori-ROP ja sai myös NORD vara-sertin. Minku vei voiton veteraaneissa, ollen Veteraani-ROP ja PN3. Myrrille sija PN4. Esitimme myös kasvattajaluokan, mistä näyttelyn kolmas ROP eli rodun paras kasvattaja. Upea menestys koko laumalta. Ilta vietettiin koiria lenkittäen ja syömässä käyden loistavassa pihviravintolassa.

Sunnuntaina herättiin ajoissa, koirien lenkitykset, aamupalaa ja sitten tavaroiden pakkaus. Näyttelypaikalle siirryttiin ajoissa, veimme häkit odottamaan kehän laidalle ja palasimme ilmastoituun autoon. Siellä seurasimme kehän etenemistä ja lähdimme kohti kehää vähän ennen tollereiden vuoroa. Charmi oli koiristamme ensimmäisenä kehässä, ERI SA tuli, jälleen ROP-juniori ja PN3-sija. Valioissa voittoon Myrri, Hertta luokan kolmas. Meillä oli esitysapuja, joten itse seurasin koirien menoa kehän laidalta. Kyllä on surkeaa katseltavaa seurata erään kilpakumppanin toimintaa kehässä kun oma koira ei olekaan luokan tai PN-kehän kärjessä. Eilinen kisa oli mennyt ilman ongelmia, olihan koirakko silloin ykkösenä, nyt luokkakakkosena kiirehdittiin jälleen edellä menevän päälle. Asiasta kun huomautin, oli vastauksena "taitaa harmittaa, kun eilinen nord-serti jäi saamatta". Just joo, ihan yöunet siitä menetin. Myrri valioluokan voittajana lopulta ROP:iksi ja CACIB. Lumo hienosti PN2 ja vuorostaan veteraani-ROP. Tyttösille siis kolmoisvoitto, kun vielä kasvattajaryhmä esitettiin ja siitä kasvattaja-ROP, oli näyttelyviikonlopun saldona yhteensä 7 ROP-sijoitusta kahdeksasta mahdollisesta. Hyvillä mielin ajelimme pitkän matkan kotiin ja teimme suunnitelmia tuleville viikonlopuille.

Seuraavana viikonloppuna suuntasin jälleen mieliharrastukseni mejän pariin Charmin kanssa. Hanna suuntasi Porin KV-näyttelyyn Myrrin, Hertan ja Lumon kanssa. Siitäpä käynnistä ei jäänyt paljon kerrottavaa, tyttöset eivät olleet Mijatovic Jadrankan mieleen, kaikki saivat kylläkin ERInomaisen, mutta ei SA:ta.

Viime viikonloppuna sattuma puuttui peliin, niin mejän kuin näytelmien osalta. Lopulta minä lähdin Lumon kanssa mejä-kokeeseen ja Hanna tollershow:un vain Charmin kanssa. Kokeen keskellä sain loistavia uutisia näyttelystä, ensimmäisenä tuli tieto ison junioriluokan voitosta. Vähän ajan kuluttua sain seuraavat tiedot, Charmi oli ollut PN-kehässä kuuden joukossa, ei lopulta sijoittunut, mutta palkittiin tollereiden juniori-ROP:ina. Siinä meillä sitten seuraava näyttelyprinsessa, Nord-näyttelyssä viikko sitten voitti lauman muut kaunottaret ja nyt kuuden joukkoon kaikista paikalla olleista tollerinartuista. Tästäpä seuraava positiivinen ongelma Charmin kanssa, kumpi meistä saa Charppulin matkaansa, Hanna näyttelykehiin vai minä mejään.

 

 

FI JVA JA HERTALLE VOITTO

Edelliset viikonloput minä olen ollut mejässä, kun Hanna on käynyt näytelmissä. Viime viikonloppuna poikkeuksellisesti lähdimme koko lauman kanssa näyttelyihin, kun koepaikkaa mejään emme saaneet. Perjantaina oli kyllä koepaikka vielä tarjolla, mutta valitettavasti se oli AVO-luokkaan ja laumamme kaikki koirat ovat VOI-luokassa. Lauantaina suuntasimme Asikkalaan, kotiin jäi vain Taika. Auton saimme lähelle kehiä ja alkuun kävimme laittamassa häkit kehän laidalle. Sitten koirien kanssa pieni lenkki ja tytöt häkkeihin odottelemaan. Paikalla oli kasvattiemme omistajia ja mukavasti aika vierähti heidän kanssaan keskustellessa. Kehämenestystä emme erityisemmin saaneet, sillä käyttöluokan narttu vei voiton, uroksista kukaan ei tuomarin mielestä ollut SA:n arvoinen. Sitten kun katsottiin muita tuloksia, niin olihan Charmi Juniori-ROP, Lumo Veteraani-ROP ja PN-kehässä olleet neljä koiraamme esitettiin vielä kasvattajaryhmässä, mistä arvosteluksi Kasvattaja-ROP. Näyttelystä siis kolme ROP-sijoitusta sekä ruusuketta ja pokaalia, joten hienostihan se meni, vaikka ykkössijaa emme saaneetkaan. Näyttelyn jälkeen kävin vähän kuvailemassa kasvattejamme, niistä muutamia kuvia.

Orivedelle suuntasimme sunnuntaiaamuna, Taikan ja Minkun jäädessä kotiin. Minku oli myös ilmoitettu ja tarkoitus oli ottaa se matkaan, mutta sitä kutsuttaessa se vaan katseli sohvalla, eikä ollut innostunut lähtemään matkaan, joten päätimme jättää sen Taikan seuraksi. Saavuimme näyttelypaikalle ja pienten epäselvyyksien jälkeen saimme autolle loistavan paikan läheltä näyttelykehiä. Siitä jälleen häkit kehän laidalle ja tyttöset perässä. Tyttöset nukkuivat häkeissään, viilennysalustat alla ja me odottelimme kehien alkua. Päivän ainoa tavoite oli saada Charmille arvosteluksi vähintään H (Hyvä). Sillä tuloksella se olisi virallisesti Suomen jälkivalio (FI JVA). Charmin aika oli mennä kehään ja hienosti se jälleen esiintyi. Tuomari kertoi tuloksen kehäsihteerille ja kun näin punaisen lapun (ERInomainen) nousevan, annoin kehän laidalta isot aplodit, Charmista jälkivalio tasan 15kk iässä!

Sitten sain minäkin mennä kehään Hertan kanssa. Kehässä kaksi muuta koiraa, meidän Myrri ja Nooran Kerttu. Kaikki saivat ERInomaisen ja sitten mentiinkin kilpailuluokkaan. Yksi kierros kierrettiin, meidät näytettiin kärkeen ja uusi kierros. Järjestys oli siinä, valioluokan voitto Hertalle, Kerttu toinen ja Myrri kolmas, kaikille SA. Kohta oltiinkin PN-kehässä, missä meidän neljä koiraa, Kerttu sekä veteraaniluokan koira. Tuomari kävi katsomassa koirat ja sitten lähdettiin kiertämään kehää. Hertta liikkuu kehässä vauhdikkaasti ja suuri hämmästykseni oli, kun sivusilmällä näin kuinka vierelläni on koira tulossa päälle. Käännyin ja kehotin heti Nooralle "älä tule päälle". Mielestäni todella törkeä temppu, ilmeisesti kolmen perättäisen näyttelyn häviö meidän koirillemme ottaa koville. Onneksi yritys pilata meidän kehäesiintyminen ei tuottanut tulosta, vaan Hertta voittoon. Vielä kiersimme voittaneen uroksen kanssa ja meille ojennettiin lopulta ROP-ruusuke.

Seuraavaksi kokosimme kasvattajaryhmän kehään ja olimme valmiit esittämään koirat. Ihmetykseni oli suuri, kun seuraavaksi kehässä onkin rop-veteraani omistajansa kanssa ja Noora perässä. Mielessäni kävi jo eräs Porvoon näyttely, mistä Noora sai aikaiseksi melkoiset keskustelut, mitä hän ilmeisesti edelleenkin selvittää. Varsinaista veteraani-rop kehää ei ollut, sillä uroksissa ei ollut veteraania. Tämä parivaljakko oli päättänyt tulla ottamaan kesken kehän veteraani-rop kuvaa tuomarin kanssa. Noora siinä sitten zoomaili kännykkänsä kanssa ja kuva tuli vihdoin otettua. Eiköhän tolla kokemuksella pitäisi tietää, miten kehissä toimitaan. Noora kun vielä aiemmin on todennut kasvattajaryhmän olevan aivan turha ja viivyttää vaan kehiä, niin mitähän tämä toiminta sai aikaiseksi. Viimein pääsimme esittämään kasvattajaryhmän, mistä arvosteluksi ROP-kasvattaja. Loppuun otimme vielä ROP-kuvan uroksen kanssa.

Minä kävin hakemassa palkinnot ja palatessani Hanna oli jo lenkittämässä tyttösiä. Menin purkamaan leirin ja kohta oltiinkin kotimatkalla. Hieno reissu ja kyllähän se pitkästä aikaa oli kiva poiketa myös näyttelykehissä. Charmin valioituminen oli se, mitä viikonlopulta haluttiin ja myös saatiin. Hertan voitto oli iloinen, pieni yllätys, sillä alkuvuodesta se on saanut lähinnä PN2/PN3 sijoja Myrrin takana. Ensi viikonlopusta palailen jälleen mejän pariin, mutta mahtuu heinäkuulle vielä yhteinen Kalajoen näyttelyreissukin.

 

 

KOLMOIS- JA NELOISVOITTOJA :-) 31.5.2022

Viime viikon torstaina suunnattiin koko porukalla Kangasniemen näyttelyyn, kotiin jäivät vain Taika ja Lumo. Hannan vanhemmat kävivät niitä päivällä lenkittämässä, sen verran pitkä reissu oli Kangasniemelle. Ajoissa oltiin paikalla, häkit paikalleen, koirille pieni lenkitys ja sitten odoteltiin. Hanna vei laumastamme ensimmäisenä Charmin, jonka turkki on kasvamassa takaisin, kuitenkin vielä sen verran bikineissä, että annettu ERI/SA oli pienoinen yllätys. Sen kuitenkin ilolla otimme vastaan. Valioluokkaan minä vein Hertan ja Hanna Myrrin. Yksilöarvosteluista molemmille ERIt, kilpailuluokassa Myrri edelle ja molemmille SA. Veteraaneista matkassa oli Minku, Lumo kun jo saavutti suomen veteraanimuotovalion tittelin. Minkulle myös ERI/SA, joten tyttösemme kaikki olivat PN-kehässä. Lopullinen järjestys PN1 Myrri (lopulta ROP), Minku PN2, Hertta PN3 ja Charmi PN4, neloisvoitto tästä näyttelystä :-)

Perjantaina kävimme Hannan kanssa tekemässä mejäjäljen lauantain kokeeseen. Siihen osallistui Charmi ja Lumo. Muu lauma Minku, Myrri ja Hertta suuntasi Hannan kanssa lauantaiaamuna Kontiolahdelle, Taika jäi kotiin. Minä suuntasin Charmin ja Lumon kanssa mejä-kokeeseen. Koepäivän aikana seurasin tiiviisti kännykkää, odotellen tuloksia näyttelystä. Iltapäivällä viimein tulokset tulivat, tyttöset olivat ottaneet kolmoisvoiton, Myrri jälleen ROP, Hertta PN2 ja Minku PN3 saaden kolmannen vet-sertin ja tittelin suomen veteraanimuotovalio. Sunnuntaina kotona pystytin kisastudion ja koiranetissä päivitin tuloksia. Kaikki tyttösemme saivat arvostelun ERI/SA. Sunnuntain näyttelystä myös kolmoisvoitto, Myrri VSP, Hertta PN2 ja Minku PN3. Olipas upea Kontiolahden reissu!

Näyttelyissä ei ollut paljon osallistujia, varmaan jollakin tulee mieleen, että kyllähän niitä voittoja on helppo hakea vain ilmestymällä paikalle. Jokainen PN-sija tarvitsee kuitenkin arvostelun ERI/SA, mikä ei ole itsestään selvyys, edes niille aiemmin menestyneille, sen olemme alkuvuoden aikana saaneet havaita. Nyt meillä oli mahtavat kolme näyttelyä ja niistä nautimme osanottajamäärästä riippumatta!

 

 

 

VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ... (juna?) 25.5.2022

Ilmeisesti edellisellä kirjoituksellani oli vaikutusta ;-) kun sen jälkeen tulokset seuraavista neljästä näyttelystä ovat palautuneet vähän lähemmäs normaalia. Siihen joukkoon mahtuu yksi neloisvoitto, kolme kertaa ROP ja vielä kaksi titteliäkin. Myrri on saanut kaikista SA:n, kolmessa näyttelyssä se on ollut ROP. Charmille PN4, junioriROP, serti, juniori-serti ja sitä kautta JunioriMuotoVAlio (JMVA). Lumolle PN3 ja PN2, veteraaniROP, veteraani-serti ja sitä kautta VeteraaniMuotoValio (VMVA). Hertalle kaksi PN3 sijoitusta. Minkulle PN2, veteraaniROP ja veteraani-serti.

 

VAATIMATON ALKUVUOSI 12.4.2022

Vuoden 2022 aikana olemme käyneet viidessä näyttelyssä. Niistä tuloksena Kauhajoelta PN1 (ROP) sijoitus Myrrille, samasta näyttelystä Lumo PN3 ja Hertta PN4. Neljästä muusta näyttelystä Hertta on saanut sijan PN2 ja Lumo sijan PN3. Eipä ole suoraan sanottuna sitä, mitä näyttelyistä olemme tottuneet saamaan. Suurin pettymys oli silti Jyväskylän ryhmänäyttely, niitä tuloksia ei edelleenkään voi ymmärtää. Tämän näyttelyn jälkeen on se vähäinenkin into näyttelyitä kohtaan hiipunut. Paikalla oli tollereiden kauneimmat, ainakin jos vuoden 2021 näyttelytuloksiin on uskominen, siitä huolimatta yksikään koira ei ollut Mähösen mieleen. Ei ole mitään järkeä ajella moinen matka Jyväskylään, maksaa näyttelymaksut ja kuluttaa koko päivä saadakseen arvostelut, jotka ovat todella poikkeavat aiemmin saaduista arvosteluista.

Muitakin tuloksia olemme ihmetelleet, Charmi on saanut viidestä näyttelystä neljä eri laatuarvostelua. Mähösellä arvio alkoi Hyvästä (H="huono"), sen lisäksi on tullut Erittäin Hyvä (EH), Erinomainen (ERI) ja Erinomainen Sertifikaatin Arvoinen (ERI SA). Miten koiran arviointi voi poiketa näin paljon? Arvostelusta löytyy aivan omituisia puutteita, mitä edellinen tuomari on kehunut. Mihin on kadonnut tuomareiden yhtenäinen linja, joka aiemmin on sentään jotenkin ollut nähtävillä?

Onneksi mejä-kausi (toivon mukaan) starttaa ensi viikolla. Ilmoja on näyttelyihinkin tehty, mutta enimmäkseen niihin suuntaa Hanna muutaman koiran kanssa ja minä suuntaan mejä-kokeeseen.

 

CHARMI EE JMVA, HERTTA EE MVA 15.3.2022

Viikonloppuna tehtiin upea reissu Viron Narvaan. Perjantaiaamuna pakkasimme Charmiilin, kyytiin Charmi, Hertta ja Myrri. Laivalta olimme ottaneet lemmikkihytin ja nuorukaiset nukkuivat tyytyväisenä risteilyn Tallinnaan. Sieltä jatkettiin yhden pysähdyksen taktiikalla Narvaan. Olimme varanneet tutun Central-hotellin,  missä miellytti erityisesti tilavat huoneistot. Olimme kattohuoneistossa, missä keittiötila, olohuone ja erillinen makuuhuone, saunakin sieltä löytyi. Ensimmäisenä iltana emme jaksaneet ravintolaan, kun hotellin ravintola oli kiinni. Eväät kaupasta, ne illalla nautittiin ja ajoissa nukkumaan.

Lauantaiaamuna herättiin ajoissa, koirien lenkitys, aamupalat ja auton pakkaus. Näyttelypaikalla olimme ajoissa ja Hanna ehtikin vielä koirat kehässä pyöräyttää, ennen kuin kehä virallisesti alkoi. Charmi esiintyi upeasti ja sai ERI SA:n. Hanna vei Myrrin ja minä Hertan, molemmille ERI. Kilpaluokassa paremmassa karvassa oleva Myrri kärkeen ja sille myös SA, Hertalle ei. Paras narttu kisaan minä vein Myrrin ja Hanna Charmin. Pienenä yllätyksenä Charmi osoitettiin paikalle yksi, joten sille KV-näyttelyn ROP-sijoitus. Virossa kasvattajaluokkaan riittää kolme koiraa, joten kävimme ne vielä esittämässä ja siitä tuloksena ROP-kasvattaja.

Illalla kävimme ravintolassa ruokailemassa, sieltä ajoissa takaisin, koirien lenkitys ja nukkumaan. Sunnuntaiaamuna pakkasimme kaikki tavarat, sillä näyttelypaikalta suuntaisimme suoraan Tallinnan satamaan. Kehän laidalta saimme hyvän paikan ja jäimme odottamaan vuoroamme. Koska Hertta oli Myrriin nähden niin paljon huonommassa karvassa, päätimme jättää sunnuntain kehästä Myrrin pois. Hertalle tarvittaisiin luokkaserti, jotta se valioituisi Virossa. Charmi pääsi jälleen ensimmäisenä kehään ja esiintyminen sujui jälleen hienosta, ERI SA näytettiin kehäsihteerin toimesta. Reissun tavoite oli saavutettu, Charpalle EE JMVA! Hanna esitti vielä Hertan, joka sai myös ERI SA, joten sillä tuloksella siitä EE MVA. Paras narttu kehässä Charppi jälleen kärkeen, näin siitä tuli Narvan KV-näyttelyn kaksoisvoittaja. Edellisessä päivityksessä kyselin tulee Charmista seuraava näyttelyprinsessa ja kyllä siitä taitaa tulla ;-)

Kehän jälkeen kamppeet kasaan, Hanna kävi vielä vähän muiden koiria avustamassa. Kotimatka sujui hyvin tyytyväisissä merkeissä, reissu oli sujunut erinomaisesti, hetkeksi oli maailman murheet unohdettu, vaikka raja hyökkääjävaltion kanssa olikin ihan muutaman kilometrin päässä.

 

CHARMI SEURAAVA NÄYTTELYPRINSESSA? 8.3.2022

Vähän yli viikko sitten olimme vuoden ensimmäisessä näyttelyssä. Sinne lähdettiin erityisesti katsomaan, millaisen arvion Charmi saisi ensimmäisessä virallisessa kehässä. Upeasti se menikin, arvosteluksi ERI SA, juniori-serti, ROP- junioriruusuke ja vielä vara-serti. Eipä haitannut yhtään muiden tyttösten vähän vaatimattomampi arvostelu, Lumo ERI SA, Myrri ja Hertta ERI, ei sijoituksia PN-kehässä. Jälleen kasvattajaluokka esitettiin ja sieltä saatiin niin kirjalliset kuin suullisetkin kehut, karvan puuttumista pahoiteltiin, kuitenkin ROP-kasvattaja.