NOME 2022
VIIMEINEN, NELJÄS TREENI 8.12.2022
Viimeinen, neljäs treeni pidettiin viime sunnuntaina. Treenin aiheena tällä kertaa lähihallinta, taakse lähetys, muistiharjoitus ja suuntien treenaamista. Treeni aloitettiin tiellä, dami vietiin molemmille puolille noin 20 metrin päähän. Charmi oli vapaana ja alkuun liikuttiin yksi askel kohti toista damia, sitten kaksi askelta, jonka jälkeen käännyttiin vastakkaista damia kohden. Jälleen askel, kolme askelta ja sitten sain päästää Charmin hakuun. Jos hakuun lähdettiin liian aikaisin, kävi avustaja nostamassa damin ylös. Suuntaa, askelten määrää vaihdeltiin ja aina välissä hakuun. Treeni meni Charmin osalta ihan hyvin, mutta oma ohjaukseni oli melko lailla hukassa. Kun tehdään treeniä, missä on tarkat käskyt, juuri oikealla hetkellä, asennot, seuraaminen, siinä on itselläni paljon opittavaa. Koska Hanna puolestaan tekee näitä jatkuvasti rallyssa, päätimme vaihtaa ohjaajaa.
Hannalla kylläkin aihe vaihtui, silti oli hyvä, että vaihto tehtiin. Hanna treenasi Charmin kanssa taakse lähetystä. Dami vietiin noin 5 metrin päähän, niin että Charmi näki viennin. Charmi käännettiin selkä damia kohden ja Hanna toiseen suuntaan noin 5 metrin päähän. Siitä käsi suoraan ylös ja käsky "eteen" millä Charmi sai lähteä hakuun. Ensin se ei ymmärtänyt hakuun lähteä, jolloin Päivi damin vierestä piti pienen äänen. Charmin pää kääntyi ja sitten se ymmärsi lähteä hakuun. Sama toistettiin useaan kertaan ja lopussa hakuun lähdettiin suoraan käskystä. Treeni tehtiin kääntyen vasemman sekä oikean kautta.
Hanna sai jatkaa ohjaajana, kun siirryttiin pellolle seuraavaan aiheeseen, muistihakuun. Pellon laidalta osoitettiin toisella puolella oleva heinäpaali, jota kohden Hanna ja Charmi lähti Päivin kanssa. Ajattelin ensin, että dami viedään vaikka pellon puoliväliin, mutta matka jatkui heinikon läpi yli 150 metrin päähän paalin luokse. Sinne pudotettiin dami ja palattiin takaisin. Sitten Hannalta kysyttiin, tehdäänkö damin haku nyt vai ensin suuntatreeni ja sitten vasta haetaan. Hetki siinä Hannan kanssa mietittiin ja olimme molemmat sitä mieltä, että haku kannattaa tehdä heti. Hanna kulki pienen matkan kohti damia ja lähetti Charmin hakuun. Jonkin matkaa se eteni hyvin suoraan, sitten lähti harhailemaan. Charmi otettiin takaisin ja lyhennettiin matkaa. Charmi hakuun ja sinne se sukelsi heinikon keskelle. Mitään ei näkynyt, mutta kohta se tulee takaisin dami suussa. Paalilla oli jätetty useampi dami, joten Charmi sai hakea vielä uudelleen. Vähän apuja se jälleen tarvitsi, mutta lopulta sieltä haettiin vielä pari damia.
Loppuun treenattiin suuntia. Dami heitettiin muutaman metrin päähän, Charmi käännettiin 90 asteen kulmaan damiin nähden, Hanna peruutti siitä muutaman metrin. Kädellä osoitettiin suunta (vasen, oikea) damin suuntaan, katse sinne ja käskyllä "oikea/vasen" Charmi hakuun. Sama toistettiin ja sitten toiseen suuntaan. Sitten Päivi laittoi damin molemmille puolille ja siitä tehtiin lähetyksiä molempiin suuntiin. Tämän Charmi oppi nopeasti ja teki noudot käskyn mukaisesti, siihen oli hyvä päättää tämä treeni.
Päivi piti loistavat neljä treeniä. Joka treenistä saimme selkeät ohjeet myös jälkikäteen, miten treeniä jatkamme. Nyt meillä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä tulevissa NOME-tapahtumissa vaaditaan, on sitten kyseessä treenit tai jopa NOME-B koe. Ehkä harkintaan pitää laittaa myös WT koe, mikä tehdään dameilla. Katsotaan nyt ensin miten treenit jatkuvat ja tehdään sitten sen perusteella lopulliset päätökset.
KOLMAS NOME-TREENI 7.12.2022
Kolmannella treenikerralla harjoiteltiin lähihallintaa, suoraa linjaa pellolla sekä neliöstä riistojen hakua. Lähihallinnassa Charmi oli minulla sivulla vapaana. Kouluttaja oli edessä noin 20 metrin päässä ja pudotteli sekä heitteli damia eteensä. Charmin piti katsella ja lähteä hakuun vain käskystä. Melko hyvin Charmi malttoi odottaa, muutaman kerran tuli pieni aavistuslähtö, mikä sitten uusittiin.
Toinen treeni tehtiin pellolla, minne oli pellon yli sivuttain jätetty neljä damia linjaan. Otin Charmin lähtöpaikkaan, komensin "eteen" ja hyvin se lähti etenemään. Vaikka dami oli jätetty hyvin näkyville, Charmi ei sitä paikallistanut, vaan lähti etenemään pellolla olleen uran suuntaisesti. Charmi otettiin takaisin, siirryimme vähän lähemmäs damia ja uusi lähtö. Nyt dami nähtiin ja palautettiin hyvin. Charmi perusasentoon, uudestaan "eteen" käskyllä hakuun, nyt se havaitsi damin, minkä haki, se ei kyllä ollut se lähimpänä ollut. Otimme vielä yhden haun melko läheltä, jotta saimme onnistuneen suorituksen. Pellolla olleet urat vähän houkuttelivat Charmia, eikä dameja oikein paikallistettu, lieneekö syy valkoisissa dameissa, millä ei aikaisemmin treeniä olla tehty.
Viimeisenä treeninä oli muistihaku, kuljettiin pellon laitaan, maastossa noin 30 metrin päässä markkeerattiin sorsa. Siitä jatkettiin pellon seuraavaan reunaan, missä markkeerattiin lokki. Kolmannessa kulmassa naakka ja viimeisessä jälleen naakka. Siirryimme ensimmäisen kulman kohdalle ja lähetin Charmin hakuun. Pitkään se alueella etsi, mutta ei sorsaa löytänyt. Tehtiin uusi markkeeraus, Charmi hakuun ja kohta se sieltä tuli sorsa kauniisti suussa, ensimmäistä kertaa. Palautus suoraan käteen. Jatkoimme lokille ja Charmi hakuun. Hyvin alueella etsittiin, selvästi tiesi, että jotain sinne lensi. Pienen etsimisen jälkeen palattiin lokin kanssa ja jälleen palautus hienosti käteen. Kolmannella kulmalla jälleen sama toistettiin, nyt palautuksena naakka. Viimeisenkin kulman naakka palautui. Riistat heitettiin todella peitteiseen maastoon ja vähäisestä treenistä johtuen Charmi ei vielä ihan paikallista minne riista tippuu. Todella tyytyväinen olin siihen, että sorsa ja naakka, uusina lintuina, palautuivat ilman mitään ongelmaa :-)
Treeni oli melko haasteellinen, kun vastaavia treenejä meillä ei ole ollut. Saimme kuitenkin hyvät ohjeet jatkoon ja jatkamme niillä, edeten helpommasta maastosta ja lyhyemmästä etäisyydestä kauemmas sekä vaikeampaan maastoon.
TOINEN NOME-TREENI 3.12.2022
Kolme treenikertaa on nyt Charmilla takana NOME-ringissä, ensimmäisen kerran tapahtumat kerroinkin jo blogissa. Toisella kerralla harjoittelimme "eteen"-menoa, lähihakua ja markkeerausta. Treeni aloitettiin harjoittelulla tieuralla, mikä kaartaa. Mutkan kohdalla koiran tulee "eteen" -käskyllä jatkaa suoraan, vaikka tieura houkuttelisi jatkamaan sitä pitkin. Alkuun Charmi vietiin mutkan kohdalle, mistä kävin sen kanssa yhdessä viemässä damin noin 10 metrin päähän. Palasimme mutkaan ja siitä lähetin sen hakuun "eteen" -käskyllä. Vauhdikkaasti Charmi damin haki ja palautti käteen. Seuraavaksi siirryimme tieuraa kauemmaksi mutkasta ja kouluttaja kävi pudottamassa damin samaan paikkaan. Charmi noutoon ja jälleen haku onnistui erinomaisesti. Kouluttaja käski meidät vieläkin kauemmas mutkasta ja kävi viemässä damin. Viimeinenkin nouto sujui hyvin, tieura ei Charmia houkutellut. Itselleni tuli heti mieleen, että tämä on hyvää treeniä myös mejään, että veriuran jatkuessa metsään ei jatketa vaikkapa riistapolkua pitkin.
Muiden suorituksen aikana teimme omatoimisesti lähihakua. Maastoon oli piilotettu tennispalloja, mitä emme aiemmin olekaan hakeneet. Hyvin Charmi lähti pillityksellä hakuun ja kohtahan sieltä pallo löytyi. Teimme treenin parissa eri kohdassa ja kun pari palloa löytyi, se sai tällä kertaa riittää. Pikkuhiljaa se pillitys alkaa jäädä mieleen, välissä kun ajaudutaan hakualueelta ulos, eikä pillitystä kuulu, niin nopeasti palataan hakualueelle ja pillityksellä haku jatkuu.
Kolmantena treenasimme markkeerauksia. Kouluttaja seisoi noin 30 metrin päässä ja heitteli erikokoisia, -värisiä, -muotoisia, -painoisia dameja maastoon eri suuntiin. Charmi seurasi heitot hyvin ja lähti jokaiselle täysin oikeaan suuntaan. Etäisyys on asia mitä on treenattava, Charmi ei osannut edetä riittävän kauaksi. Maasto oli melko vaativa, putoamiskohtaa ei nähnyt ja peitteisessä maastossa ei putoamisesta paljon ääntäkään tullut. Kotona olemme jatkaneet tätä treeniä, markkeeraukset vähän näkyvimmille paikoille.
Viimeisenä treeninä tehtiin hyvin lyhyt "eteen" lähetys. Dami oli viety 20 metrin päähän kumpareen taakse näkyville. Tarkoitus oli saada Charmi lähtemään riittävän kauas, jotta kumpareen päältä se näkisi damin. Lähetin Charmin "eteen" -käskyllä ja hienosti se eteni suoraan kumpareen päälle, jatkoi sen yli ja näki damin. Palautus hienosti käteen. Treeni oli oikein onnistunut, saimme paljon hyviä vinkkejä omaan harjoitteluun.
ENSIMMÄINEN NOME-TREENI 24.10.2022
Ensimmäiset nome-treenit olivat eilen. Saavuimme treenipaikalle pellon laitaan, alkuun kokoonnuimme, esittäydyimme, kerroimme omat lähtökohtamme sekä mitä treenikerroilta haluaisimme. Aloittelevana harrastajana me haluamme keskittyä perusasioihin, erityisesti koiran hallintaan sekä ohjauksiin. Ryhmässä oli yhteensä neljä tolleria, muutama muukin aloitteleva sekä yksi kokeneempi nome-harrastaja. Alkupuheiden jälkeen aloitettiin harjoittelu, koirakko kerrallaan ja me saimme aloittaa.
Alkuun sain tehdä Charmille valitsemani haun, jotta kouluttaja (Päivi) näkisi vähän, miten suoritamme. Jätin Charmin paikalleen, kävelin muutaman metrin eteenpäin, heitin damin ja palasin Charmin viereen. Hetki odoteltiin ja sitten annoin Charmille käskyn hakuun. Vauhdilla se damille meni, otti sen suuhun ja palautti käteeni. Siitä siirryttiin pidemmälle pellolle heinäpaalin viereen. Pellon laidassa oli kreppi, mitä kohden kuljettiin Charmi hihnassa, minulla dami kädessä. Kun saavuimme pellon laitaan, heitin damin ja palasimme samaa reittiä takaisin. Lähetin Charmin hakuun ja hyvin se samaa reittiä damille meni ja lähti palauttamaan. Tultuaan heinikosta takaisin pellolle, se otti suunnan seuraajajoukkoon ja lähti palauttamaan damia sinne. Hetki siellä pyörittiin, sitten vielä Hannan luokse ja vasta sieltä sain sen houkuteltua luokseni ja palauttamaan damin. Muut ihmiset ovat olleet välissä noudoissa meille ongelma, Charmi mielellään palauttelee muillekin kuin vain minulle. Täytyy siis saada palautusta minulle entistä mielekkäämmäksi, jotta ylimääräiset lenkit loppuisivat.
Vaihdoimme paikkaa ja seuraavaksi tekisimme lähihakua. Pieni alue hajustettiin kouluttajan toimesta ja sinne jätettiin kolme damia, piilottaen ne ruohikkoon. Otin Charmin sivulle, katse poispäin hakualueesta, jätin paikalleen ja siirryin kauemmas. Käännyin Charmiin päin ja pillitin lähihaun. Jotenkin Charmi ymmärsi, että nyt voi hakuun mennä ja kohta poimikin sieltä yhden damin ja palautti hienosti käteen. Laitoin Charmin uudelleen hakuruudun viereen ja siirryin vielä vähän kauemmas. Jälleen pillitys, Charmi lähti hakuun, nyt etsittiin vähän pidempään, lopulta dami löytyi ja hienosti palautui.
Seuraavaksi tehtiin jälleen haku, missä Charmin kanssa veimme yhdessä damin toiselle puolelle peltoa. Palasimme lähihakualueen yli pellolle ja tarkoitus oli lähettää Charmi hakemaan hakualueen poikki damille. Lähetin Charmin hakuun, mutta hakualue houkutti niin paljon, että siihen jäätiin tekemään hakua. Otin Charmin takaisin, nyt jäimme lähemmäs hakualuetta ja haku uusittiin. Nyt alue ylitettiin, dami haettiin ja palautettiin käteen. Seuraavan damin vein Charmi vapaana, hyvin se seurasi vierellä, kunhan vähän palkkausta sai välillä. Teimme haun uudestaan, tällä kertaa emme ylittäneet lähihakualuetta. Hyvin Charmi nouti ja palautti. Charmin kanssa emme vastaavia noutoja olleet aiemmin tehneet, emmekä varsinaisesti lähihakuakaan. Meidän oli siis hyvä päättää treeni tähän, paljon uutta opittavaa saimme. Charmin suorituksen jälkeen seurasin muiden suoritukset ja yritin sieltäkin saada oppia jatkoa varten. Treenin lopuksi kokoonnuttiin ja kerrattiin vielä muutamia asioita. Charmilla treeni oli ihan hyvä, vaikka vähän ongelmia haun osalta ilmenikin, nyt tiedämme mitä treenaamme. Saimme vielä treenistä kirjalliset ohjeet, mitä tulee treenata ennen seuraavaa harjoituskertaa, keskitymme erityisesti lähihakuun sekä eteen-käskyyn.
UUDET HAASTEET 6.10.2022
Nyt kun taippareiden läpäisystä on kulunut jonkin verran aikaan, on mielessä selkiytynyt, miten tällä rintamalla halutaan edetä. Uuden projektin otan Hertan kanssa ja tarkoituksena startata ensi kesänä sen kanssa taippareissa. Nyt ollaan tehty pihatreeniä, sivulle tulo, paikallaan olo, luoksetulo ja seuraaminen onnistuu hyvin. Varsinaista hakua ollaan tehty dameilla sekä siipidameilla. Hertta odottaa hienosti paikallaan, kun damin vien kauemmas, palaan takaisin ja sitten annan luvan hakuun. Paikallaan maltetaan pysyä myös heiton aikana. Seuraavaksi lähdetään totuttamaan Herttaa riistaan, alkuun variksella ja yritetään saada haut sujumaan yhtä hyvin kuin damilla.
Charmi treenaa NOME-B koetta varten. Luoksetuloa vahvistetaan, noudot tehdään aina luvan kanssa, seuraaminen ilman hihnaa (rallyssa tehdään Hannan kanssa jatkuvasti). Paikallaan olo ja rauhoittuminen on Charmilla ainakin tähän mennessä ollut kunnossa, siihen puututaan jos on tarvetta. Lähihaun pillittämistä harjoitellaan alkuun nameilla. Myöhemmin harjoitellaan pysähtyminen kauempana käskystä/käsimerkistä/pillistä. Hakuruutua monipuolistetaan, huomioidaan tuulen suunta, tehdään linjahakua. Markkeerauksissa kehitetään erityisesti Charmin muistia, noutoon ei pääse välittömästi, saatetaan tehdä ensin joku muut tehtävä ja vasta sen jälkeen palataan noutoon. Heitetään useampi dami eri suuntiin ja Charmin tulisi muistaa niiden putoamispaikat. Ohjauksissa lienee isoin työ Charmin kanssa. Tähän mennessä se on oppinut menemään vain osoitettuun suuntaan. Nyt sille täytyy opettaa suunnan vaihdot sen ollessa kaukana, miten mennään oikealle, vasemmalle, eteen, taakse. Paljon on siis opittavaa, mutta onneksi kesään on aikaa. Syksylle löytyi myös sopivasti muutama kurssi ja yhteisharjoitus, minne ollaan ilmoittauduttu.
Taipumuskokeen läpäisy antoi mahdollisuuden jatkaa noutajien metsästyskokeessa. Tavallaan varsinainen harrastaminen alkaa vasta tästä. Olen lyhyen noutoharrastuksen aikana kokenut, että moni kokee vain taipumuskokeen läpäisyn olevan tärkeä asia, sen jälkeen ei jatketa (ainakaan kokeissa) lajin harrastamista. Taipumuskokeeseen voi harjoitella opettelemalla siinä olevia tehtäviä, tottahan toki siinä taipumukset noutamiseen tulee esille, jos koira ei nouda, se ei koetta läpäise. Arvostan kuitenkin entistä enemmän NOME-tuloksia, siellä koiralta vaaditaan paljon enemmän, hallinta ilman hihnaa tulee olla kunnossa, pitää odottaa vapaana vaikka riista lentää, ei saa äännellä ja koiran tulee olla ohjauksessa myös siellä hakualueella. Otamme tämän haasteen vastaan ja katsomme voisiko Charmista olla noutajaksi myös NOME-B kokeessa.
Uusien haasteiden myötä "taipparit" sivusto muuttuu "NOME" sivustoksi ;-)
TAIPUMUKSET NÄYTETTY 5.9.2022
Saimme paikan Pirkan nuuskujen taipumuskokeeseen viime lauantaille. Aamulla oli aikainen herätys, sillä Hanna lähti samaiseen kokeeseen talkoilemaan ja hänen piti olla koepaikalla jo klo 7.30, mutta onhan näihin aikaisiin herätyksiin jo totuttu. Minä starttasin Charmin kanssa samaiseen suuntaan tunnin Hanna perässä. Laitoin naviin osoitteen ja jo ensimmäisestä risteyksestä se olisi halunnut minun lähtevän päinvastaiseen suuntaan. Kyllähän sitäkin kautta olisi päässyt, mutta kun olin googlesta etukäteen katsonut mielestäni paremman reitin, joten sinne suuntasin. Navihan sitten koko matkan käski kääntymään takaisin, onneksi olin reitin katsonut, joten suurin piirtein tiesin suunnan. Vasta 15km ennen koepaikkaa navi palasi kartalle ja neuvoi onneksi viimeiset metsätiet perille. Kuten aiemminkin on huomannut, pelkällä navilla ei kannattaisi reissuun lähteä. Koepaikalla laitoin auton parkkiin ja kävin ilmoittautumassa.
Hetken odottelun jälkeen kokoonnuimme seitsemän muun koirakon kanssa tuomarin puhutteluun. Charmi oli vierelläni todella rauhallinen ja itsellänikin oli fiilis kuin oltaisiin tultu yhteiseen harjoitukseen. Tuomari kiersi koirat ja totesi pöytäkirjassa "suhtautuu ystävällisesti vieraisiin koiriin ja ihmisiin". Sosiaalinen käyttäytyminen tuli testattua, tätä tietysti arvosteltaisiin vielä koko kokeen ajan. Tuomari oli mukavan oloinen ja kokeessa muutenkin tuntui olevan rento tunnelma. Vein Charmin autoon ja jäin odottamaan vuoroamme, olisimme kokeen kolmas suorittaja. Koepaikalla sain kuulla, että ensimmäisen koiran koe oli päättynyt jo vesinoutoon, joten otin Charmin ulos ja siirryimme lähemmäs koepaikkaa. Toinen suorittaja lähti koepaikalle ja me siirryimme odotuspaikalle. Kohta sain tiedon, ettei toinenkaan suorittaja päässyt hakuruutuun. Vähän siinä mietiskelin, olisiko vesihaussa jotain niin haastavaa, että suoritukset olivat siitä syystä keskeytyneet. Samassa käänsin ajatukset Charmin suorittamiseen, vesinoudot olivat treeneissä sujuneet loistavasti, joten syytä huoleen ei ollut. Meidät kutsuttiin paikalle ja tuomari toivotti tervetulleeksi ja samalla totesi, että meillä olisi nyt hyvä paikka käydä korkkaamassa hakuruutu, siellä ei aiemmin ollut käynyt kuin ns. 0-koira. Totesin tuomarille että näin olisi tarkoitus ja siirryimme vesirajaan.
Tuomari kertoi mitä seuraavaksi tapahtuisi ja toistin vielä perässä "koiran saa irrottaa, kun lintu putoaa veteen", jotta varmasti päästäisin Charmin irti oikeassa kohdassa. Ensimmäisen linnun rannalta heitti tuomari ja kun se veteen tippui, päästin Charmin hakuun. Ilmeisesti ranta oli Charmille "liian hyvä" sillä hetken se sitä kuopi etukäpälillään, ennen kuin lähti uimaan. Treenit olemme tehneet paljon pahemmissa paikoissa ja siellä hyllyvästä reunasta ollaan otettu hienot hypyt lähdettäessä. Charmi ui linnulle, hyvä ote ja palautus minulle käteen. Otin Charmin taippariotteeseen ja jäin odottamaan tuomarin ohjeita. Toinen lintu heitettäisiin veneestä. Kerroin tuomarille olevani valmis ja avustaja huusi "kvaak-kvaak" ja lintu lensi veteen. Heti perään ammuttiin, kun Charmi oli jo vedessä. Tuomari siinä naurahti, että taisi mennä vähän väärässä järjestyksessä, mutta eipä se näytä Charmia haittaavan, saman totesin itsekin. Lokki suuhun, lyhyt vilkaisu venettä kohden ja sitten lähdettiin palauttamaan minulle. Toinenkin lokki palautui hyvin käteen, oletin ensimmäisen osion menneen hyväksytysti läpi. Tuomari kertoi, että hakuruutu odottaa, siitä sain taustalta seuraavalta yleisöltä vielä aplodit, kun ensimmäisenä koirana pääsimme jatkoon :-)
Hakuruudussa tuomari kertoi, missä minun tulisi seisoa, kun laitan Charmin hakuun. Vielä ohjeet hakuruutuun ja toistin "koiran saa päästää, kun tuomari antaa luvan". Avustaja huusi "kvaak-kvaak", ammuttiin ja varis lensi eteemme. Sen jälkeen avustajat siirtyivät taaksemme ja vasta sitten tuomari antoi luvan hakuun. Charmi lähti suoraan heitetyn variksen luokse, haisteli sitä hetken, ei ottanut, vaan meni hakuun. Tätä samaa se on tehnyt välissä treeneissäkin, mutta seuraavat varikset on haettu hyvin. Tuomari kysyi, pitääkö mennä auttamaan, sanoin ettei tarvitse, kyllä se kohta palauttaa. Charmi löysi toisen variksen, minkä palautti minulle hienosti käteen. Lähetin uudestaan hakuun ja kohta sieltä palattiin uuden variksen kanssa. Kolmantena Charmi taisi hakea sen heitetyn variksen, mikä ei alkuun kelvannut. Uudestaan ruutuun ja lyhyen etsimisen jälkeen tuotiin neljäs varis. Siinä kohdassa odotin tuomarilta käskyä kytkeä koira, olisimme selvinneet myös varisruudusta. Sitä ei tullutkaan, joten lähetin Charmin uudelleen hakuun. Charmi lähti hakuruudusta oikealle, vähän kiersi taaksemme ja sieltä palatessaan päätti esittäytyä erikseen jokaiselle takana yleisössä olevalle. Ilmeisesti kävi kertomassa, että yhden käyn sieltä vielä hakemassa. Kutsuin Charmin viereeni ja lähetin hakuruutuun. Nyt lähdettiin osoittamaani suuntaan ja varishan sieltä löytyi, joka viidentenä ruudusta palautettiin. Tämän palautuksen jälkeen tuomari käski kytkemään koiran. Sitten sain Charmin toiminnasta suullisen arvion ja siitä jäi mieleeni erityisesti rauhallinen suorittaminen, niin vesityössä kuin hakuruudussa. Tuomari totesi vielä, että neljä varista olisi jo riittänyt jatkoon, mutta hän halusi nähdä onko hakuinto vielä viidenteenkin ja olihan se. Me jatkaisimme kanihakuun ja siitä hyvästä saimme jälleen isot aplodit seuraajilta. Itselleni tuli pieni jännitys, kun yleisö käytiin tervehtimässä, että voisiko koe keskeytyä siihen, onneksi ei. Tyytyväisenä jäimme odottamaan kanihakua, sillä se tehtäisiin vasta viimeisenä kaikkien niiden osalta, jotka jatkoon pääsevät.
Charmi sai odotella autossa ja minä kävin seuraamassa muiden koirakoiden suorituksia. Lopulta viimeinenkin oli suorituksensa tehnyt ja kokoonnuimme kanihakua varten. Järjestys oli edelleen sama, joten saisimme Charmin kanssa aloittaa. Tuomari ja avustajat siirtyivät tietä pitkin tekemään kanijäljen. Kohta kuulin huudon "ensimmäinen voi tulla" ja kieltämättä siinä kohdassa alkoi vähän jännittää. Tämä kun vielä selvitetään, niin Charmi on läpäissyt taipparit. Saavuin tuomarin luokse, jälleen hyvät ohjeet suorituksesta ja sain luvan siirtyä "alkumakuulle". Minulle kerrottiin suunta, minne saan koiran lähettää ja kerrottiin myös, että saan tulla tielle kutsumaan Charmia, mikäli se valitsisi lyhyemmän reitin sitä kautta. Lähetin Charmin matkaan ja vauhdilla se maastoon katosi. Kohta näin sen edessäni uudelleen, jälki oli hetkeksi kadonnut. Onneksi mejä-treenit ovat auttaneet ja kohta oltiin jälleen jäljellä. Näin seuraavaksi Charmin kaukana vastakkaisella rinteellä ja sitten seurasinkin vain tuomarin käsimerkkiä. Mikäli tuomarin käsi nousisi, olisi Charmilla kani kannossa ja voisin sitä kutsua. Tuomari katsoi Charmin suuntaan ja kuulin "Lähden avust..." lause katkesi ja käsi nousi ylös. Hetken Charmi oli kanilla miettinyt ja sitten kani kantoon. Kutsuin Charmia ja pillitin. Tuomari käski tulemaan tielle ja sanoi, että palautus tulee suoraan sinne. Pääsin tielle ja näin ison valkoisen kanin Charmin suussa tulossa suoraan minua kohden. Kanikin palautui käteen ja siitä ojensin sen tuomarille. Tuomari onnitteli ja käteltiin, taipumuskoe oli suoritettu! Jälleen sain seuraavilta avustajilta aplodit ja kyllähän ne tuntuivat hyvältä. Vähän siinä taisi silmäkulmakin kostua, kun kävelin avustajien ohi ja sain heiltä vielä onnittelut. Paljon isoja onnistumisia on mahtunut viime viikkoihin ja tämä oli yksi niistä. Kävelin tietä pitkin odotuspaikalle ja näin siellä Hannan, peukalo ylös merkiksi onnistumisesta. Taisi siinä Hannallakin kyynel vierähtää kun onnitteluja kaikilta saimme.
Hyvin tyytyväisinä odottelimme muiden suoritukset ja sen jälkeen oli tuomarin loppupuhuttelu. Taipuneet luettiin ja siitä palkinnoksi kunniakirja sekä kokeen pöytäkirja. Pöytäkirja on hienoa luettavaa, koko päivän ajan kaikessa näkyi erityisesti Charmin rauhallisuus. Annetut tehtävät tehdään hyvin, kierroksille ei mennä, ei äännellä. Pöytäkirjan yleisvaikutelma "rauhallisen oloinen noutaja" todellakin hyvin kuvastaa meidän Charmia.
Charmi on ensimmäinen koira laumassamme, minkä kanssa suunnitelmallisesti tavoiteltiin taippareiden läpäisyä. Projekti alkoi lähes vuosi sitten perusasioiden opettelulla. Kaikki mahdolliset kurssit käytiin ja niistä otin itselleni sekä Charmille sopivat koulutustavat. Varsinkin alkuvaiheessa apuna oli koiravalkun Riikka Pöyhönen, mistä saatiin erinomaiset perusteet harjoitteluun. Porrasmalli, positiivisen vahvistamisen kautta treenaaminen, jäivät heti mieleen. Vähän erilaista näkökulmaa saimme Tomi Sarkkisen ja Pekka Tuomen koulutuksissa, sieltä erityisesti Pekan rauhallisuus sopi meille erinomaisesti. Taipumuskoekursseilla käytiin Satu Rivinojan sekä Sari Riitaojan opissa ja niistäkin oppia ammennettiin. Viimeistelytreenit tehtiin Ari Keskisen opastuksella. Kiitokset teille kaikille (ja muillekin mukana olleille)! Viimeinen kiitos kuuluu tietenkin rakkaalle vaimolleni, joka on ollut mukana kouluttamassa ja valamassa uskoa onnistumiseen. Mitä seuraavaksi.... ehkä NOME, kuka tietää...
VARMUUTTA VÄHÄN KERRALLAAN 19.8.2022
Charmin hakutreenit ovat jatkuneet säännöllisesti, edelleen tähtäimessä taipparit. Koepaikka meillä oli jo tollereiden taipumuskokeeseen, mutta päätin vaihtaa sen mejä-kokeeseen. Charmi on tehnyt mejässä upeita tuloksia, joilla pääsi tollereiden mestaruuskisaan sekä viikon päästä olevaan piirinmestaruuskokeeseen. Hakuhommiin halusin lisää treeniä sekä varmuutta noutoihin. Nyt meillä on koepaikka Pirkan nuuskujen taipumuskokeeseen 3.9.2022 ja siellä tulemme starttaamaan. Syksyn muut kokeet ovat ylibuukattuja, joten tämä on todennäköisesti ainoa mahdollisuus tämän vuoden puolella taipumukset osoittaa.
Heinäkuun puolivälissä kävimme Riikan yksityistunnilla. Sitä ennen olin tehnyt yhden treenin taukomme jälkeen, se treeni meni ihan hyvin. Olimme Riikan kanssa viestitelleet tulevasta treenistä ja tekisimme Charmille selkeitä hakuja riistalla pellolla. Saavuimme paikalle ja aloitimme hakutreenin yhdellä variksella. Charmi näki, kun Riikka vei sen noin 30 metrin päähän ja palasi takaisin. Charmi päästettiin hakuun, pieni haistelu variksella, nosto ja palautus minulle. Seuraava varis vietiinkin pari metriä viljelyksen sisään, se ei Charmia haitannut, yhtä hyvin se haettiin sieltä. Seuraavaksi tehtiin haku, missä viljelyksen sisään vietiin kaksi varista eri paikkoihin. Lähetin Charmin hakuun ja ensimmäisenä se nouti jälkimmäisen. Uusi haku ja toinenkin palautui hienosti käteen. Teimme vielä hakutreenin kanilla, mikä myöskin jätettiin viljelyksen sisään. Charmi hyvin löysi kanin, sen luona viivyttiin hetki ja sitten Charmi palasi ilman kania. Lähetin sen uudestaan hakuun ja Riikka meni lähemmäs seuraamaan, tällä kertaa kani nostettiin ja palautus tuli minulle käteen. Palautuksen jälkeen selvisi syy, miksi sen luona aikaa vietettiin, kanilla ei enää ollut korvia. Ei tietenkään toivottavaa käyttäytymistä, mutta Riikka ei näin yhden tapahtuman jälkeen ollut kovin huolissaan. Seuraavat haut tulisi vaan tehdä niin, että heti pystyy reagoimaan, mikäli korvia aletaan vielä syömään. Kaikkiaan onnistunut treeni, varis ja kani kelpasivat, palautuksen hyvällä otteella käteen asti. Saimme jälleen hyvät ohjeet jatkoon ja niillä on treeniä jatkettu.
Jatkoin treeniä Charmin kanssa tutuissa maastoissa, tehden varishakuja. Alkuun noudettiin yksi varis ja siitä siirryttiin hakuruutuun, missä kolme varista. Hakuruudussa ei variksia vaihdeta, ei "shoppailla", mutta usein ruutu täytyy alkuun tutkia parin variksen osalta, ennen kuin ensimmäinen otetaan kantoon. Sen jälkeen haku sujuu hyvin ja löydetty varis otetaan ja palautetaan. Vesitreenin teimme Hannan vanhempien luona, lokin haussa heitettäessä maalta tai veneestä ei ole mitään ongelmaa. Kokeessa vesihaku tehdään suolammen reunalta, joten teimme myös hakutreenin läheisellä suolammella. Siinä oli aivan hyllyvä ranta, mihin otin Charmin. Hanna heitti lokin ja päästin Charmin hakuun. Innolla se meni vesirajaan ja sitten alkoi melkoinen etutassujen kahminta. Vesi hetken lensi, kunnes Charmi luisui veteen. Hyvä haku ja palautus. Toistimme suorituksen ja jälleen pienen empimisen jälkeen lokki haettiin. Välissä Minku teki muutaman haun ja Charmi sai katsella, sekin olisi halunnut hakuun, mutta malttoi vieressäni odottaa ilman ääntelyä. Loppuun teimme damihakuja, molemmat vapaana. Ilmeisesti Minkun mukana olo sai Charmin innostumaan, kuten oli tarkoituskin, damin perään mentiin seuraavaksi reunalta veteen hypäten. Tätä haettiin ja kun se onnistui, päätimme treenin siihen.
Lähimaastossa tein Charmille myös kanihaun. Jätin sen vähän matkan päähän puuhun, mistä se ei kanivetoa nähnyt. Otin lähtöpaikalle ja päästin liikkeelle. Jäljestys ei tuottanut mitään ongelmaa ja kohta oltiin kanilla. Pieni haistelu, kanista kunnon ote ja palautus minulle käteen. Upea suoritus, punnitulla 2kg kanilla.
Viime viikon torstaina sain treeniseuraa ja matkassa oli myös Charmin kanssa lähes saman ikäinen labbis. Treffasimme maastossa, mistä suuntasimme ensimmäisenä suolammelle. Charmi sai aloittaa treenin, matkassa oli myös haulikko, millä ammuttiin ja vasta sitten lokki lensi veteen. Ammunta ei Charmia häirinnyt ja nyt veteen menokin oli reipasta. Lokki noudettiin, vähän autoin Charmia ylös tulossa, sillä hetteisestä rannasta ei kovin helposti ylös pääse. Vielä toinen nouto ammunnan kera, nyt veteen loikattiin, nouto ja palautus yhtä hyvin. Vuorollaan labbis näytti mahtavat loikat veteen ja hyvät noudot. Tästä siirryttiin takaisin tielle ja seuraavaksi tekisimme hakuruudun. Minulla oli matkassa viisi varista, mitkä maastoon vietiin, samoille etäisyyksillä kuin varsinaisessa kokeessa. Viimeinen varis markkeerattiin ruutuun ja päästin Charmin hakuun, kun avustaja oli palannut luoksemme. Charmi säntäsi heitetyn variksen luokse, haisteli sitä hetken ja jatkoi eteenpäin. Toisen variksen luokse, haisteli sitäkin hetken, nappasi suuhunsa ja hyvä palautus käteen. Uudestaan ruutuun, edelleen vähän ruudussa seikkailtiin, sitten kauempana ollut varis otettiin ja palautettiin. Lähetin kolmannen kerran, varis löydettiin ja palautus. Kolme varista oli palautunut ja päätimme, että tähän oli hyvä lopettaa. Labbis kävi vuorollaan tyhjentämässä ruudun, vaikka alkuun variksen kanssa vastakkaiseen suuntaan lähdettiinkin. Viimeisenä tehtiin kanihaku. Jälki vedettiin "korvattomalla" kanilla ja toinen jätettiin jäljen päähän. Avustaja jäi vähän matkan päähän odottamaan. Lähetin Charmin hakuun ja kohta se olikin jo kanilla. Hyvä nosto, sitten se havaitsi avustajan ja palautti kanin sinne. Houkuttelin Charmin palauttamaan minulle, vähän lyhensin matkaa ja kun Charmi havaitsi minut, lähti palauttamaan. Lähdin vielä vähän karkuun, niin kanille saatiin hyvä kantomatka. Palautus käteen ja meidän osalta treeni oli siinä. Labbis teki vielä oman hakunsa, missä vähän seikkailtiin, lopulta kani kuitenkin palautui. Treenissä vesihaku sujui erinomaisesti, varisruutu ihan hyvin pienen kiertelyn jälkeen, kanin kanssa ei avustaja saa olla näkyvissä, niin kani palautuu minulle. Kaikkiaan hyvä treeni, mistä on hyvä jatkaa.
Jatkoa seurasi eilen, kun Hannan kanssa suuntasimme Nokian maastoihin treenaamaan. Olin sieltä tiedustellut suolammen, mistä aloittaisimme. Hyvä hyllyvä ranta löydettiin ja Hanna nakkasi lokin veteen. Nyt veteen mentiin heti isolla loikalla ja palautettiin lokki käteen. Sama tehtiin vielä uudelleen ja yhtä upeasti sujui, eipä sitä tarvinnut enempää harjoitella. Ajoimme lammelta metsätien päähän, missä hyvät maastot varis- ja kanihaulle. Hanna kävi viemässä varikset hakuruutuun, kun minä kävin hakemassa Charmin autolta. Viimeinen varis heitettiin ja lähetin Charmin hakuun. Jälleen heitetyn variksen luokse ja siitä edelleen ruutuun. Aivan kuten viime kerralla, ruudussa vähän seikkaillaan, mutta myös palautetaan. Hakua tehdään hyvin laajalla alueella, eikä hakuinto lopahda. Tänään haetaan kaikki viisi varista, hieno suoritus. Loppuun kanihaku, Hanna tekee laahausjäljen ja päähän jättää kanin. Minä lähetän Charmin, joka lähtee etenemään jäljellä. Hyvin se pysähtyy, kun jälki kääntyy ja suuntaa suoraan kanille. Nyt ei emmitä, vaan kani kantoon ja vauhdikkaasti minulle. Palautus sujuu hyvin, kunhan ei ole avustajia näkyvillä. Erinomainen treeni, lokki- ja kani haettiin ilman ongelmia, varisruudussa edelleen vähän seikkaillaan. Ehkä teemme seuraavaksi treeniä vain yhdellä markkeerauksella, jotta se ensimmäinen heti palautuisi. Pari viikkoa kokeeseen ja hyvillä mielin jatketaan.
PALUU TAUOLTA 13.7.2022
Helteiden aikaan pidimme tauon vähän kaikesta harrastamisesta. Noutotreenin taukoon oli toinenkin syy. Ennen juhannusta otettiin vähän takapakkia, yllättäen varis ei Charmille kelvannutkaan. Hakua yritettiin parin päivän aikana ja kun se ei edelleenkään kiinnostanut, päätimme pitää treenistä kunnon tauon.
Taukoa pidettiin eiliseen asti, jolloin otin mukaani yhden damin sekä vielä vähän jäässä olevan variksen. Menin Charmin kanssa meidän takapihalle ja otin sen perusasentoon sivulleni. Heitin damin ja laitoin Charmin heti noutoon. Se meni damin luokse, pieni haistelu, sitten dami suuhun ja palautus minulle. Perään tehtiin toinen haku ja se palautui edellistäkin nopeammin. Charmi tuntui olevan hakuhommasta ihan innoissaan, joten otin sen uudestaan perusasentoon ja seuraavaksi heitinkin variksen. Vauhdilla se suuntasi variksen luokse, haisteli ja muutaman kerran sitä nuolaisi, ennen kuin otti siivestä ja palautti minulle. Palautuksesta isot kehut sekä namit. Charmi uudelleen sivulle ja toinen heitto. Vauhdilla mentiin variksen luokse, nyt sitä ei haisteltu, vaan kunnon ote rungosta ja palautus minulle. Tämä sai riittää tähän treeniin, pienin askelin lähdetään jälleen tästä eteenpäin.
Illalla meillä oli ISKK:n taipparikurssin vesitreeni. Hyvän päivätreenin jälkeen päätimme lähteä myös sinne. Saavuimme paikalle ja otimme Charmin järven rantaan odottelemaan treeniä. Se on kyllä tosi rauhallinen, mitä sitten ikinä harrastetaankin. Siinä se tyynenä katseli järvelle, missä vielä pientä vepe-treeniä tehtiin. Ympärillä pyöri muita koiria, osa vähän kiljui innoissaan, päästäkseen veteen ja Charmi laittoi viereeni maaten. Kahden koiran suoritus katseltiin ja sitten olikin meidän vuoro. Otin Charmin taippariotteeseen ja kerroin meidän olevan valmiita. Rannalta lokki lensi veteen ja päästin Charmin heti hakuun. Uintitreeniä on ollut sen verran vähän ja kun kyseessä oli outo ranta, mentiin veteen vähän varovaisesti, kuitenkin päättäväisesti. Charmi oli uimassa lokille, kun kuulin takaa meteliä, yhden suorittajan koira oli tulossa vapaana rantaan. Onneksi tämä koira ei pilannut meidän suoritusta, vaan kouluttaja sai sen hihnasta kiinni. Charmi ei tästä välittänyt, vaan ui lokille, se suuhun ja palautus, mikä tuli hienosti rantaan asti, eikä jäänyt rantaveteen. Charmi uudestaan taippariotteeseen ja ilmoitus veneelle, mistä seuraavaksi lensi lokki noin 15 metrin päähän. Charmi lähti heti hakuun, ui lokille, hyvä ote ja palautus jälleen minulle rannalle. Ensimmäinen treeni oli onnistuneesti siinä.
Katselimme sen jälkeen muiden suorituksia, edelleen Charmi hienosti odotti ilman vinkumista. Teimme vielä toisen suorituksen ja kouluttaja totesi heti, että meidän on turha tehdä sitä heittoa rannalta, se sujui niin hyvin, mistä olin samaa mieltä. Tällä kertaa vene soudeltiin vähän kauemmas, noin 25 metrin päähän ja sieltä lokki lensi. Charmi veteen, ui lokin luokse, se suuhun ja takaisin rantaan. Viimeinenkin palautus hyvin käteen asti. Eipä treeni olisi paremmin voinut mennä. Lokin nouto ei näytä olevan ongelma, nyt täytyy vaan treenata veteen menoa erilaisista rannoista. Tolleritaippareihin on ilmo tehty ja siihen tosissaan tähdätään.
KANIJÄLJELLÄ 15.6.2022
Eilen suunnattiin koiralaan, joka toimii ISKK:n (Ikaalisten seudun kennelkerho) koulutusalueena. Olimme ilmoittautuneet Charmin kanssa taipparikurssille ja nyt oli ensimmäinen koulutuskerta. Koulutus aloitettiin kertomalla taippareiden kulku ja eri tehtävät. Sen jälkeen haettiin koirat ja siirryttiin kentän laitaan. Kurssi aloitettiin markkeeratulla daminoudolla, me pääsimme aloittamaan. Siirryin Charmin kanssa kentän laitaan, laitoin sen taippariotteeseen ja annoin merkin avustajalle. Avustaja oli noin 40 metrin päässä, sorsapilli kuului ja dami lensi kaaressa kentälle. Päästin Charmin hakuun, hyvin se meni damille, dami suuhun, hetken mietintä ja avustajan luokse. Pillittämällä ja kannustuksella sain Charmin tulemaan sieltä luokseni ja palautus käteen. Otimme haun heti uudelleen, Charmi hakuun, dami jälleen hyvin suuhun ja nyt suoraviivainen palautus minulle. Edelleen ongelma on tekemäni treenit yksin, Charmi on tottunut, että dami palautetaan heittäjälle, lisää siis treeniä, missä itselläni on avustaja.
Charmi on kaikissa treeneissä ollut hyvin rauhallinen ryhmässä, se myös odottelee vuoroaan ilman sitä, joillekin tollereille, tyypillistä huutamista. Emme siis tarvitse treeniä siihen, joten hakumme jälkeen vein Charmin autoon odottamaan. Katselin muiden suoritukset, sillä niistäkin saa aina oppia. Kun kaikki olivat hakeneet, kouluttaja kertoi vuorossa olevan kanihaun. Kysyttiin, mitä kukin haluaa, haluaako joku kokeen mukaisen haun ja minähän nostin heti käteni pystyyn. Nähdessäni kanin, mikä oli isokokoinen, kerroin ettei meille tarvitse ihan 80 metrin matkaa vetää, noin 50 metriä olisi ihan riittävä. Pari koiraa kävi vain tutustumassa kaniin ja niille vedettiin ihan muutaman metrin matka kentällä. Niiden jälkeen siirryttiin maastoon. Ensimmäiselle tehtiin maastoon vähän lyhyempi jälki, valitettavasti emme suorituksia maastossa nähneet, sen verran peitteistä maasto oli.
Toisena oli Charmin vuoro. Menimme tien laitaan ja kouluttaja lähti vetämään kania. Maastosta saimme luvan aloittaa, menin kohtaan mistä jälkeä alettiin vetämään, Charmille käsky "jälki" ja siitähän se vauhdilla lähti maastoon. Ensimmäiset kymmenen metriä kulkivat tiheässä taimikossa, missä oli paljon risuja sekä pieniä kaadettuja puita harvennuksen jäljiltä. Kymmentä metriä pidemmälle en nähnyt, joten jäin odottelemaan mitä tapahtuisi. Kohta näin metsän läpi Charmin, jolla oli hienosti iso valkoinen kani suussa. Siellä se kulki taimikon toisella puolella ja selvästi etsi reittiä luokseni. Maasto oli tällä kertaa liian haastava, joten menin Charmin luokse ja kehuin suorituksen. Siinä oli sopivasti motoura, missä vedin pari kertaa kania vielä kymmenisen metriä, jätin kanin siihen ja peruutin takaisin. Charmi nappasi kanin suuhunsa ja palautti minulle. Kouluttaja kertoi minulle, miten Charmi oli spontaanisti ottanut kanin suuhunsa ja lähtenyt sitä heti palauttamaan, kani olisi siis tielle palautunut vähän helpommassa maastossa. Kun suoritus ei ihan onnistunut, kysyin kouluttajalta, voisimmeko uusia suorituksen kaikkien muiden jälkeen vähän helpommassa maastossa ja sehän kouluttajalle sopi.
Odottelin muiden suoritukset ja sen jälkeen kysyin, tekeekö joku uudelleen. Kun kukaan ei uutta suoritusta halunnut, lähti kouluttaja vetämään kentän laitaan meille uuden kanijäljen. Nyt näin hyvin, missä kani kulki ja minne se jätettiin. Sovimme, että kouluttaja tulee jäljen päästä pois, ennen Charmin lähettämistä. Kanijälki vedettiin eri kanilla, kuin mikä jäljen päähän jätettiin, joten kouluttajan palatessa hakualueen poikki jäi siitä ilmaan oma kaniura. Kouluttaja saapui taakseni ja lähetin Charmin hakuun. Hyvin se eteni kohti kania, mutta kohdassa missä kouluttajan paluu ylitti jäljen, se kävi tämän jäljen haistelemassa. Sitä edettiin muutamia metrejä, Charmilla on selvästi "liian tarkka" nenä, kuten mejä on osoittanut. Kohta palattiin varsinaiselle kanijäljelle, kani löytyi helposti, hetken haistelu ja kani suuhun. Charmi palautti sitä 10 metriä, pudotti maahan ja alkoi nuolla kania. Muutamalla kehoituksella kani jälleen ylös ja kohti minua. Jälleen noin 10 metriä ja kani maahan, nuoleminen jatkui. Taas vähän kannustin, kani otettiin ja nyt palautus minulle käteen. Siitä Charmi sai isot kehut, rapsutukset ja paljon nakkia palkaksi. Tärkeintä kouluttajankin mielestä oli kanin nosto, se ei tuota ongelmaa, vaikka kani iso olikin. Myöskään taippareissa ei haittaa, vaikka se välillä pudotetaan, kunhan palautus sen jälkeen edelleen jatkuu. Hyvillä mielen ajelimme kotia kohden, nyt vaan mahdollisimman paljon treeniä muualla ja vieraissa porukoissa. Taippareihin on ilmottu, muutama viikko on vielä aikaa treenata. Täysin valmiiksi emme taippareita varten varmaankaan tule, mutta saadaan siitä ainakin hyvä harjoitus.
VESITREENIÄ 2.6.2022
Taippareiden vesityön harjoittelu aloitettiin eilen. Otimme matkaan Myrrin, Hertan sekä Charmin ja ajoimme Hannan vanhempien rannalle. Rannassa päästimme tyttöset irti ja saivat alkuun vähän purkaa energiaa, mitä veden näkeminen aiheutti. Rannalla kirmattiin, Myrri ja Hertta tekivät vedestä dami-hakuja. Olimme vähän toivoneet, että innoissaan Charmi saattaisi myös damin perään veteen mennä, mutta se pysytteli rantavedessä.
Laitoin kumiveneemme kuntoon, otin Charmin veneeseen ja lähdin tekemään pienen soutelureissun. Veneen ollessa aivan kaislikon tuntumassa, Charmi teki näyttävän loikan kaislikkoon ja kahlasi rantaan. Houkuttelin sen uudelleen veneeseen ja teimme soutelun uudelleen. Minä syötin soutelun aikana Charmille nappuloita ja pääsimmekin vähän kauemmas rannasta. Hanna houkutteli Charmia hyppäämään, reunalla se asiaa mietti ja kun minä heitin veteen damin, Charmi sieltä jälleen hyppäsi. Varsinaisesti uimaan se ei joutunut tälläkään kertaa.
Myrri ja Hertta saivat edelleen olla kiinnitettyinä ja aloitimme Charmin kanssa damihaut. Heitin ensimmäisen damin aivan rantaviivaan ja hienosti Charmi haki ja palautti. Seuraava metrin, seuraava metrin, seuraava metrin kauemmas, kaikki hyvin kahlaamalla haettiin.
Sitten dami olikin jo niin kaukana, ettei kahlaamalla sitä saanut. Halu oli kova lähteä hakemaan, mutta miten? Menin kahlaten Charmin viereen, näytin damille suunnan, kuten norminoudoissa ja kehoitin "hae". Siitä Charmi lähti hienosti uimaan damille, se suuhun, käännös ja palautus minulle rannalle.
Pitkään olimme treenanneet, joten päätimme, että tämä lyhyt uinti oli tällä kertaa riittävästi. Uida Charmi osaa ja damit hyvin palautuivat. Nyt opetellaan lokin haku sekä lähdetään vieraisiin paikkoihin opettelemaan veteen menoa. Taippareissa ranta saattaa olla hyvinkin äkkisyvä ja vesi tummaa, joten sellaisetkin paikat pitää harjoitella.
VARISTEN JA KANIN HAKUA 25.5.2022
Pirkan nuuskujen taipumuskoekurssin jälkeen pidimme Charmin kanssa pienen tauon. Sen aikana suunnittelin kuitenkin tulevia treenejä, jatkossa keskittyisimme hakuruutuun variksilla, vesityöhön sekä kanihakuun. Tehdään treenejä taipumuskokeen omaisesti ja mahdollisimman paljon häiriön alla sekä muiden koirakoiden läsnä ollessa.
Viime viikolla tein Charmille hakuruudun kolmella sulaneella variksella. Kaksi vein maastoon, niin ettei Charmi nähnyt ja sitten tultiin suorituspaikalle. Siinä markkeerasin kolmannen variksen ja päästin Charmin hakuun. Hienosti se nouti heitetyn variksen ja palautus hyvin käteen. Uudestaan hakuun ja molemmat varikset haettiin ilman ongelmia. Jatkossa hakuruutua täytyy laajentaa ja viedä sinne enemmän variksi haettavaksi.
Eilen osallistuin ISKK:n hakutreeniin, kyseessä oli jäsenten oma treeni, varsinaista kouluttajaa ei paikalla ollut, vaan jokainen sai miettiä oman treeninsä. Koirakoita oli yhteensä viisi ja siitä siirryttiin maastoon. Suorituspaikalla totesin, että nyt saadaankin treeniä melkoisen häiriön alla, sillä osa koirista odotti vuoroaan haukkuen ja vinkuen. Charmi ei moisesta häiriintynyt, kertaakaan se ei treenin aikana äänehtinyt. Jäädessään puuhun kiinni, kun kävin avustamassa, laittoi se maahan makaamaan ja pureskeli keppiä. Sitten kun tuli meidän vuoromme suorittaa, johan Charmi heräsi. Olin päättänyt toistaa viime viikon hakuruudun, niin että outo avustaja heittäisi viimeisen variksen. Varis lensi ja päästin Charmin hakuun. Suoraan variksen luokse, hyvä ote ja palautus minulle. Lähetin uudestaan hakuun, toinen varis otettiin ja lähdettiin palauttamaan. Valitettavasti matkan varrella oli se kolmaskin varis, joka piti käydä tutkimassa. Charmi päätti vaihtaa variksen, mitä ei ole aiemmin tehnyt, palautus tehtiin avustajan kautta. Uudestaan Charmi hakuun ja nyt vähän karkailtiin hakualueelta, kuitenkin sinne aina palattiin ja pienellä avustuksella kolmaskin varis löytyi ja se käteen palautettiin.
Toisena treeninä tein kaksoismarkkeerauksen, heitin kaksi varista eri suuntiin ja lähetin sen jälkeen Charmin hakemaan ensimmäistä. Hyvin se lähti variksen suuntaan, kun varis ei heti löytynyt, muisti Charmi, että siellähän on toinenkin varis ja kävi hakemassa sen. Uusi lähtö ja nyt toinenkin varis löytyi ja palautui.
Viimeisenä tein paikallaan pysymistreenin. Jätin Charmin paikalleen ja lähdin eteenpäin variksen kanssa. Muutama "odota" kehoitus Charmille ja kymmenen metrin päässä heitin variksen. Palasin rauhallisesti takaisin, siirryin Charmin sivulle ja lähetin hakuun. Varis haettiin ja palautettiin hyvin käteen.
Treenissä oli pieniä "kauneusvirheitä", varis vaihdettiin, käytiin avustajan luona, mentiinkin hakemaan eri varis ja vähän hakualueelta harhauduttiin. Näistä huolimatta olin treeniin hyvin tyytyväinen, tärkeintä siinä oli se, että jokainen maastoon viety tai heitetty varis lopulta palautettiin käteeni. Charmi on vielä nuori koira ja treenin kautta saadaan lisää kokemusta sekä pienet virheet karsittua.
Tänään tein ensimmäisen kanitreenin. Aamulla otin pakkasesta kanin, jonka punnitsin, tasan 1,5 kg. Jätin sen auton katon päälle aurinkoon sulamaan (hienon verijäljen se teki katolle). Pakkasin kanin lisäksi reppuun kanidamin, damin päällä oli kanin "huonosti" putsattu nahka, missä vielä vähän jäänteitä. Noutajahihnassa mentiin Charmin kanssa lähimaastoon, missä laitoin sen puuhun kiinni, paikkaan mistä ei nähnyt kanivetoja. Otin ensimmäisenä kanidamin, pudotin sen maahan ja vedin noin 30 metrin laahausjäljen. Palasin Charmin luo, seuruutin sen lähtöpaikkaan, rauhallisena se tuli paikalle. Taippariotteeseen ja hakuun "jälki"-sanalla. Vauhdikkaasti se lähti liikkeelle, selvästi haisteli kaniuraa ja lähes suoraan kanidamille. Hetken sitä haisteltiin, otettiin kertaalleen suuhun, pudotettiin ja seuraavaksi vielä vähän parempi ote ja palautus minulle käteen. Siitä isot kehut, rapsutuksen ja namit, Charmi oli selvästi innoissaan ja olisi halunnut damin itselleen takaisin. Kuitenkin palattiin saman puun luokse, minne se sai jäädä edelleen odottamaan. Kanidamin haku oli ilmeisesti ollut niin kivaa, että nyt ensimmäistä kertaa noutotreeneissä alkoi huuto. Hihnasta yritettiin irtautua, haukuttiin ja ulvottiin. En kiinnittänyt Charmin käytökseen mitään huomiota, vaan kiinnitin kanin hihnaan ja lähdin sitä vetämään.
Vedin kanin noin 40 metrin päähän ja irroitin narun. Tulin toista kautta Charmin luokse, se oli jo siinä vaiheessa hiljentynyt. Otin sen jälleen seuruutuksen ja aivan rauhassa se tuli lähtöpaikkaan. Huutaminen ei siis onneksi vaikuttanut mitenkään sen käytökseen. Lähtöpaikassa otin Charmin taippariotteeseen ja päästin sen haistelemaan paikkaa, mistä lähdettiin liikkeelle. Heti se sai hajun ja lähti aivan laahausjälkeä kohti kania. Pienet tarkistukset piti jäljen vieressä tehdä molemmille puolille, mutta sitten oltiinkin jo kanilla. Sitäkin nuuhkittiin ja varmaan verta vähän lipaistiin. Sitten suu auki, keskeltä kania ote ja ylös, olipas mahtavaa nähdä miten hienosti se sitä kantoi. Pillitin ja Charmi suuntasi suoraan minua kohti, siinä sitä hypittiin varpujen yli, ilman mitään ongelmaa kanin kanssa. Kertaakaan se ei pudonnut, vaan palautus käteen oli täydellinen. Tätä suoritusta juhlittiin kunnolla ja Charmi sai paljon nameja. Lisää treeniä varisten sekä kanin kanssa, kyllähän ne taipparit siintää silmissä. Kunhan saadaan Charmi vielä veteen ja uimaan, vene odottaa jo rannassa. Ensi viikolla alkaa ne treenit, loppuviikko on täynnä näyttelyä ja mejää, kas kummaa ;-)
TAIPUMUSKOEKURSSILLA 28.4.2022
Treenit ovat jatkuneet kotosalla ja Pirkan nuuskujen järjestämällä taipumuskoekurssilla. Kurssilla ollaan noudettu erilaista riistaa sekä dameja hakuruudusta. Ensimmäisellä kerralla oli käytössä riista, mitä Charmi ei ollut aiemmin noutanut. Ison lokin se nosti hyvin rungosta ja oli jo palauttamassa, kun kouluttajan kehut vierestä saivat vähän ajatukset sekaisin. Kun teen treenejä yksin, palautukset tulee tietenkin sille, joka damin/riistan heittää. Lisää tarvitaan treeniä vieraassa ympäristössä, missä markkeeraukset heittää joku muu. Tyytyväinen olin kuitenkin siihen, että iso lokki nousi hyvin ja se suuhun otettiin.
Tiistaina teimme hakuruutua. Saavuin kouluttajan luokse, mistä oli tarkoitus aloittaa hakuruutu. Päätin kuitenkin alkuun ottaa muutaman noudon kouluttajan damilla. Laitoin Charmin sivulle perusasentoon ja heitin damin eteen. Päästin Charmin hakuun ja hienosti se nouti. Palautuksen otin sivulle perusasentoon, jotenkin se sujui, sitä pitää vielä harjoitella. Vielä toinen n