Mejä 2026/I
SOMA IS BACK (12.7.2026)
Onko muutos kuinka pysyvä, sitä emme voi tietää. Soma kuitenkin osoitti erityistä jäljestämistaitoa viimeisessä (11.7.) kokeessa, saaden siitä täydet 50 pistettä. Kaikki makuut merkattiin, kulmat tarkasti ja kun vielä edettiin aivan jälkiuralla, niin eihän siitä vähennettävää tule. Hyvän jäljestyksen se teki myös kuukausi sitten, silloin oli vähän ongelmaa lähdön kanssa, muutama tarkastuslenkki sekä kulmilla vähän rengastuksia. Makuut merkattiin erinomaisesti ja tuloksena 45 pistettä. Tässä välissä on mietitty Soman ongelmia, varsinkin sen lähdön suhteen ja yritetty niitä ratkoa monellakin tapaa. Kiitokset Hannalle, joka on hyviä ehdotuksia tehnyt ja niitä harjoitusjäljillä testaamalla olemme päässeet hyvin eteenpäin. Viimeisessä kokeessa tämä vielä varmistettiin, kun Hanna lähti Soman kanssa reissuun ja näin ollen myös ohjasi koiraa, minä sain jäädä kotiin jännittämään. Harmi, kun tulevissa kokeissa tämä ei ole mahdollista, kun normikokeessa minun täytyy tehdä, opastaa sekä purkaa korvattavat jäljet ja jonkun pitäisi kotiin jäävät koiratkin hoitaa. Vielä tämän lisäksi Hannan pitäisi "oman lajinsa" rallyn pariin myös viikonloppuisin ehtiä. Mutta eiköhän tähän jotain ratkaisuja saada ja toivon mukaan Soma yltää huippusuorituksiin myös minun kanssa. Näiden kahden kokeen lisäksi Soma starttasi vuoden ensimmäiseen kokeeseen toukokuussa, siitä kokeesta ei paljon kerrottavaa jäänyt, siellä se oli metsässä kuin lenkillä olisi ollut, vain ajoittain mentiin jäljellä ja kun kaksi hukkaa oli jo ennen puoliväliä tullut, niin keskeytin kokeen.
Charmi on jatkanut tasaista hienoa suorittamista. Kesän kokeista toistaiseksi 45,45,46,47,48,48. Kun suorituksia muistelen ja kertomuksia luen, niin kaikissa on tullut niitä "työtapaturmia", mitkä ovat sitten tehneet ne muutamat pistevähennykset. Kahdesta kokeesta vähennykset ainoastaan makauksista, molemmissa jälkien teon ja jäljestämisen välissä saatiin melkoiset sadekuurot ja toisessa kokeessa makuita oli valitettavasti tehty suoraan kallion päälle. Muutamassa kokeessa, ilmeisesti tuoreet riistan jäljet, veivät hetkeksi pois jäljeltä kuitenkin aina omatoimisesti palattiin jäljelle. Katkokulmaa on parissa kokeessa rengastettu useampaan kertaan, mistä saadaan myös pistevähennys. Nämä pienet "virheet" ovat jakautuneet tasaisesti jokaiseen kokeeseen, joten aivan ne huippupisteet (49,50) ovat vielä jääneet saamatta. Charmin suorittaminen on kuitenkin tasaista ja varmaa, joten tästä on hyvä jatkaa.
Molemmat (Soma ja Charmi) ovat nyt laskujeni mukaan saavuttaneet tarvittavat pisteet tämän vuoden piirinmestaruuskisaan. Uskon myös, että Charmin pisteet riittävät kisaamaan rotumestaruudesta ja Somallakin on sinne vielä mahdollisuus. SNJ ei ole suunnitelmissa, vaikka Charmi sielläkin tämän hetken kuuden parhaan joukosta löytyy. Kokeita jatketaan, jos ja kun paikkoja saadaan ja siinä välissä harjoitellaan.
MEJÄ-KOEKAUSI 2026 ALKANUT (8.4.2026)
Viime lauantaina pääsimme avaamaan mejä koekauden. Hetken tein pohdintaa Soman ja Charmin välillä, päädyin lopulta Charmiin, joka on kuitenkin tehnyt loistavat harjoitusjäljet nyt kevään aikana. Lauantaiaamuna ajelimme parin tunnin matkan koepaikalle, sillä kyseessä oli valmisjälkikoe. Aamupala nautittiin, kuunneltiin alkupuhuttelu, arvottiin jäljet ja sitten laukauksensietotestiin. Päivän aloitti neljä avo-jälkeä, joten pitkä odotus oli edessä. Meille tuli voi-jäljistä ensimmäinen.
Viimein siirryimme meidän jäljelle ja suuntasimme hakkuiden läpi alkumakuulle. Maasto vaikutti siinä kohdassa haastavalta, onneksi hakkuu jäi siinä kohdassa taakse. Hetki mentiin hyvässä maastossa, kunnes palasimme hakkuulle. Siellä päästiin onneksi metsäauton uraa eteenpäin. Ensimmäinen makuu löytyi ja se haisteltiin huolellisesti. Ensimmäinen kulma oli katko, minkä Charmi selvitti nopeasti. Toisella osuudella tehtiin pieni tarkastuslenkki, palaten kuitenkin takaisin jäljelle. Toinenkin makaus löytyi, kulma mentiin jälleen aivan kohdalta uudelle osuudelle. Kolmannenkin osuuden makaus löydettiin, haistelu ja pysähtyminen. Osuus mentiin osittain melkoisessa risukossa ja kuusikossa, aika ajoin sai laittaa käden naaman eteen ja sukeltaa eteenpäin. Kulmalla tehtiin pieni (alle 6m) tarkastus kulman takaa. Viimeisen osuuden makaus merkattiin ja jälki jatkui polku-uraa. Sitä pitkin poikettiin vähän jäljeltä, kunnes Charmi huomasi korjata ja palasi jäljelle. Loppuosuus tultiin jälleen hakkuiden keskellä, Charmi pysyi hyvin jäljellä. Sorkka löytyi, minkä Charmi ylpeänä kantoi autolle.
Autolla mietin suoritusta ja olin erittäin tyytyväinen Charmin suoritukseen ajoittain hyvin haastavassa maastossa. Kulmat merkattiin erinomaisesti, katkokulma selvitettiin ja näkemykseni mukaan kaksi muuta kulmaa riittävän tarkasti. Niistä ei siis vähennyksiä. Matkalla Charmi teki yhden tarkastuslenkin sekä poikkesi polkua pitkin jonkin matkaa jäljen sivuun. Maastossa oli niin paljon muitakin kaarroksia, joten mietin näistä vähennyksiä kolmen pisteen verran. Soitin Hannalle ja kerroin suorituksemme ja oman arvioni 47 pistettä.
Keskuspaikalla nautin maittavan lounaan ja kahvit sen päälle. Siinä vaiheessa viimeinenkin suorittaja oli saapunut maastosta ja päästiin tulosten lukuun. Avo-luokassa tehtiin mahtavia suorituksia, kaikille ykköstulos, huonoimman ollessa 45 pistettä. Sitten luettiin jälki nro 6, mistä nollatulos. Viimeisenä meidän tulos, matkalla oli ollut näkemäni kaksi käyntiä liian kaukana ja vähän muutakin, mitkä pudottivat pisteet tulokseen VOI1 ja 46 pistettä. Jälleen sain arvioni pisteen sisään ja kieltämättä siinä maastossa jäljellä pysyminen oli vähän hankalaa arvioida. Suoritukseen olen todella tyytyväinen, tapahtumista ei pistevähennyksiä. Pokaalin lisäksi saimme palkinnoksi pari siikaa, mitkä heti seuraavana päivänä savustettiin ja niistä ollaan nautittu viime päivät. Tästä on hyvä jatkaa, kuka ja missä, sitä emme vielä tiedä, koeilmoja on muutamakin valmisteilla.
MEJÄ-KAUSI 2026 ALKANUT (21.3.2026)
Mejä-kausi startattu jo kolmella harjoitusjäljellä. Charmi sai kunnian aloittaa harjoittelun viime viikolla. Lähdin tekemään jälkeä ihan sulaneeseen maastoon, valitettavasti kauempana kumpareen takana olikin edelleen lunta. Päätin kuitenkin jatkaa jäljen sinne lumen päälle ja yksi osuus mentiin siellä. Seuraavana päivänä Charmi valjaisiin ja katsomaan miten opit ovat muistissa. Lumi jäljellä ei haitannut mitenkään jäljestämistä, olihan siinä tietenkin jalan jäljet osin helpottamassa kulkemista. Ensimmäiset kolme makuuta merkattiin hienosti, ensimmäinen kulma metrin takaa, toinen aivan kulmassa kääntyen, katkokulma pienellä lenkityksellä. Neljäs makuu tuotti ongelmia, mutta syy oli aivan liian lähelle tehty kaato. Tuuli toi mukanaan sorkan tuoksun ja muutaman kymmenen metrin ajan kuono oli ylhäällä ja hajua otettiin. Kun kohta ohitettiin, niin jäljestys jatkui normaalisti. Kaikkiaan hieno suoritus ja jatkossa tiedän sorkan sijoittaa vähän kauemmas, ainakin avoimessa maastossa.
Maanantain jäljelle pääsi Soma. Jälki oli tehty aivan avonaiseen maastoon ja täysin sula. Mennessämme alkumakuulle Somalla oli aivan muut hajut mielessä, veto oli milloin minnekin. Osoitin alkumakuun ja se haisteltiin pitkään. Lyhyellä hihnalla talutin alkumatkan, jotta Somalle varmasti selviäisi päivän tehtävä. Soma pysähtyi hienosti kaikille makuille, ensimmäinen kulma pienellä lenkillä, katkokulma myös lenkittäen, kolmas kulma vähän oikaisten. Siinä kohdassa näkyi tuoreita sorkan jälkiä, joita lyhyt matka jäljestettiin, kunnes palattiin jäljelle. Sorkalle tultiin suoraan ja sitä jäätiin haistelemaan. Hieno suoritus Somaltakin ja siitä palkaksi kanafile.
Vuoden kokeisiin osallistujat ovat vielä vähän mietinnässä. Siitä syystä olen ottanut treeniryhmään myös Myrrin, joka saikin jäljestää kolmannen jäljen. Se saattaa olla hyvä ratkaisu, sillä Myrri teki kolmesta tarkimman jäljestyksen. Koko matka mentiin jäljen päällä tai aivan sen tuntumassa, makuille pysähdyttiin ja kulmat mentiin tarkasti. Katkokulmallakin jatko löytyi ilman rengastamista, ehkä osin jalanjälkiin tukeutuen. Ikä on varmasti tuonut Myrrille rauhallisuutta, kun nuorempana ongelmana oli vähän vauhti ja liian innokas jäljestäminen. Nyt suoritus oli rauhallinen, narusta ei oikeastaan tarvinnut hidastaa.
Hanna oli mukanani jokaisessa jäljestyksessä, joten lauman ei kisaavat koirat (Hertta, Minku) pääsivät purkujäljille. Valinta purkujäljelle tehdään maaston mukaan, Minkulle täytyy olla helpohko maasto, jotta sekin pääsee etenemään ilman ongelmia. Molemmat jäljestivät hienosti ja erityisesti Minkun innon pystyi siitä havaitsemaan, häntä viuhtoen se tupsutti eteenpäin. Mejä-kausi on avattu ja olipas se mahtavaa päästä jäljille jo maaliskuun puolivälissä. Seuraava jälki odottaa jo tämän päivän jäljestäjää ja ehkä se ensimmäinen koekin on kohta edessä.