Mejä 2026/I
MEJÄ-KAUSI 2026 ALKANUT (21.3.2026)
Mejä-kausi startattu jo kolmella harjoitusjäljellä. Charmi sai kunnian aloittaa harjoittelun viime viikolla. Lähdin tekemään jälkeä ihan sulaneeseen maastoon, valitettavasti kauempana kumpareen takana olikin edelleen lunta. Päätin kuitenkin jatkaa jäljen sinne lumen päälle ja yksi osuus mentiin siellä. Seuraavana päivänä Charmi valjaisiin ja katsomaan miten opit ovat muistissa. Lumi jäljellä ei haitannut mitenkään jäljestämistä, olihan siinä tietenkin jalan jäljet osin helpottamassa kulkemista. Ensimmäiset kolme makuuta merkattiin hienosti, ensimmäinen kulma metrin takaa, toinen aivan kulmassa kääntyen, katkokulma pienellä lenkityksellä. Neljäs makuu tuotti ongelmia, mutta syy oli aivan liian lähelle tehty kaato. Tuuli toi mukanaan sorkan tuoksun ja muutaman kymmenen metrin ajan kuono oli ylhäällä ja hajua otettiin. Kun kohta ohitettiin, niin jäljestys jatkui normaalisti. Kaikkiaan hieno suoritus ja jatkossa tiedän sorkan sijoittaa vähän kauemmas, ainakin avoimessa maastossa.
Maanantain jäljelle pääsi Soma. Jälki oli tehty aivan avonaiseen maastoon ja täysin sula. Mennessämme alkumakuulle Somalla oli aivan muut hajut mielessä, veto oli milloin minnekin. Osoitin alkumakuun ja se haisteltiin pitkään. Lyhyellä hihnalla talutin alkumatkan, jotta Somalle varmasti selviäisi päivän tehtävä. Soma pysähtyi hienosti kaikille makuille, ensimmäinen kulma pienellä lenkillä, katkokulma myös lenkittäen, kolmas kulma vähän oikaisten. Siinä kohdassa näkyi tuoreita sorkan jälkiä, joita lyhyt matka jäljestettiin, kunnes palattiin jäljelle. Sorkalle tultiin suoraan ja sitä jäätiin haistelemaan. Hieno suoritus Somaltakin ja siitä palkaksi kanafile.
Vuoden kokeisiin osallistujat ovat vielä vähän mietinnässä. Siitä syystä olen ottanut treeniryhmään myös Myrrin, joka saikin jäljestää kolmannen jäljen. Se saattaa olla hyvä ratkaisu, sillä Myrri teki kolmesta tarkimman jäljestyksen. Koko matka mentiin jäljen päällä tai aivan sen tuntumassa, makuille pysähdyttiin ja kulmat mentiin tarkasti. Katkokulmallakin jatko löytyi ilman rengastamista, ehkä osin jalanjälkiin tukeutuen. Ikä on varmasti tuonut Myrrille rauhallisuutta, kun nuorempana ongelmana oli vähän vauhti ja liian innokas jäljestäminen. Nyt suoritus oli rauhallinen, narusta ei oikeastaan tarvinnut hidastaa.
Hanna oli mukanani jokaisessa jäljestyksessä, joten lauman ei kisaavat koirat (Hertta, Minku) pääsivät purkujäljille. Valinta purkujäljelle tehdään maaston mukaan, Minkulle täytyy olla helpohko maasto, jotta sekin pääsee etenemään ilman ongelmia. Molemmat jäljestivät hienosti ja erityisesti Minkun innon pystyi siitä havaitsemaan, häntä viuhtoen se tupsutti eteenpäin. Mejä-kausi on avattu ja olipas se mahtavaa päästä jäljille jo maaliskuun puolivälissä. Seuraava jälki odottaa jo tämän päivän jäljestäjää ja ehkä se ensimmäinen koekin on kohta edessä.